Yrityskuiskaajat-kampanja tavoitti syksyn aikana 516 joensuulaista yritystä ja toi esiin keskeisiä yrittäjien tarpeita liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Keskusteluissa korostuivat erityisesti...
Energian saatavuus, hintojen nousu, ilmastotavoitteet sekä venäläisestä fossiilisesta energiasta luopuminen ovat nousseet koko maailman huomion keskipisteeksi, ja samalla kiihdyttäneet tarvetta löytää päästöttömiä kotimaisia energiaratkaisuja. Sekä Energiafoorumin puheenvuoroissa että vilkkaasti käydyssä keskustelussa painottuivat aiheen ajankohtaisuus energiasotaan joutuneessa Euroopassa ja paikallisten toimien eteenpäin vieminen yhteisvoimin.
Business Joensuun, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiön yhteistyössä järjestämään Energiafoorumiin Sokos Hotel Kimmelissä kokoontui maanantaina 3. lokakuuta kärkijoukko energia-alan yrityksiä ja päättäjiä sekä tutkimusorganisaatioiden ja sidosryhmien edustajia keskustelemaan uusiutuvan energian mahdollisuuksista Itä-Suomessa. Tilaisuuden avannut Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen korosti alueen energiaomavaraisuuden vahvistamisen tärkeyttä ja painotti, että ongelmat on ennenkin ratkaistu Pohjois-Karjalassa, joka on 64% tuotanto-osuudella jo nyt uusiutuvan energian mallialue.
Odotettavissa teollisten investointien vyöry, kun Itä-Suomen uusiutuvan energian potentiaali saadaan käyttöön
LUT-yliopiston Tero Tynjälä ja Jukka Lassila esittelivät tuoreen South-East Hydrogen Valley -selvityksen tuloksia, joiden mukaan Itä-Suomessa on merkittävää uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia ja mahdollisuuksia bioperäisten hiilidioksidipäästöjen hyödyntämiseen Power-to-X (P2X) -tuotannossa. Alueella on hyvät tuuliolosuhteet ja harva asutus mahdollistaa pinta-alaa tuuli- ja aurinkovoimaratkaisuille. LUT-yliopiston asiantuntijoiden mukaan investointi rajavalvontaan liittyvien tutkaongelmien ratkaisemiseen maksaisi itsensä monin kerroin takaisin, sillä alueella tuotettu sähkö on avain teollisuuden merkittävään kasvuun ja toisi lähivuosikymmenien perspektiivillä jopa 20 mrd€ investointeja itäisiin maakuntiin. On selvää, että nykyinen energiantuotantorakenne ei mahdollista alueen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Tuuli- ja aurinkopotentiaalin valjastaminen täysimääräisesti hyödyntämään nykyiset metsä- ja energiateollisuuden CO2-päästöt P2X-tuotannossa vastaisi suuruusluokaltaan koko Suomen nykyistä liikennepolttoaineiden vuotuista käyttöä.
Suurimmat rajoitteet vetytalouden edistämiselle ja maatuulivoimapotentiaalin maksimaaliselle hyödyntämiselle sekä näiden ympärille syntyvälle liiketoiminnalle ovat tutkavalvonnan häiriöillä perustellut puolustusvoimien kielteiset tuulivoimalausunnot, sähkönsiirtoverkon puutteellinen kapasiteetti sekä lupa- ja tukirahoitusprosessien hitaus. Näihin etsitään nyt kiivaasti ratkaisuja. Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksen jäsen Aapo Koivuniemi (ABO Wind) totesi, että Pohjois-Karjalassa jopa 14% maakunnan pinta-alasta on tuulivoiman tuotannolle potentiaalista aluetta. Parhaimmillaan tuulisähkön tuotantoa alueella voitaisiin kasvattaa nykyisestä 130 megawattitunnista jopa 7606 megawattiin. Rajavalvontajärjestelmiin liittyvät haasteet on Koivuniemen mukaan jo ratkaistu kustannustehokkaasti esimerkiksi Virossa ja hän uskoo, että tekninen ratkaisu löytyy myös Suomessa.
Fingridin puheenvuorossa kävi ilmi, että tahtotila on yhteinen ja Fingridillä on jo Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa yhteystarvemerkintöjä 400 kV voimajohtoreiteille. Jarno Sederlundin mukaan nyt tarvitaan tietoa siitä, mihin hankkeet Itä-Suomessa sijoittuvat sekä lisää hankkeita, toimijoita ja yritysten investointipäätöksiä. Uusiutuvan energian investointihankkeet Itä-Suomessa lisäävät myös alueella toimivien yritysten synergiahyötyjä ja avaavat mahdollisuuksia jatkoinvestointeihin. Skarta Oy:n Vikke Saarelainen maalaili kommenttipuheenvuorossaan tulevaisuudenkuvaa, jossa yhdistetty auringon ja tuulen tuottama energia mahdollistaa vihreän vedyn tuotannon alueella ja painotti, että investointien aika on nyt.
Paikallista synergiaa ja jatkoinvestointeja
Biotien yritysalueelle on rakentumassa uuden sukupolven energiateollisuuden keskittymä. Neoen Renewables Finland Oy:n projektijohtaja Arto Hirvonen kertoi uunituoreesta teollisen mittakaavan aurinkoenergian investointihankkeesta alueelle ja Joensuun kaupungin kanssa tehdystä maanvuokrasopimuksesta. Paikallisuus on yrityksen keskeinen arvo ja se perustaa jokaiselle voimalaitokselle paikallisen yhtiön sekä hyödyntää paikallista osaamista rakennusvaiheessa.
Neoenin aurinkovoimahankekehityksen lisäksi Biotien yritysalueelle on paraikaa rakenteilla Joensuun Biocoal Oy:n torrefioitua biomassaa valmistava laitos. Torrefioitu biomassa korvaa kivihiilen käyttöä esimerkiksi sementti- ja terästeollisuudessa. Lisäksi alueen viimeisimpiin investointiuutisiin kuuluu Savon Voima Oy:n ja P2X Solutionsin esiselvitysvaiheessa oleva korkean jalostusasteen vihreän vedyn laitos. Juha Räsänen Savon Voima Oyj:lta esitteli energiafoorumissa vision siitä, mitä Joensuun Biotielle syntyvä sektori-integraatio voisi tarkoittaa.
P2X Solutions Oy:n toimitusjohtaja Herkko Plit painotti, että vihreän vedyn tuotanto mahdollistaa energiamurroksen, joka on elintärkeä ei vain Itä-Suomen, vaan koko Euroopan tulevaisuudelle. Plitin mukaan tulevaisuuden vihreän vedyn markkinoilla Suomella on valtava vientipotentiaali muun muassa edullisen maatuulivoiman ansiosta. P2X:n ja Savon Voiman Joensuun Iiksenvaaralle suunnittelema täysin päästötöntä vihreää vetyä ja metaania tuottavan laitoksen on määrä olla toiminnassa vuonna 2026. Sivuvirtoina laitos tulee tuottamaan happea ja lämpöä, jotka hyödynnetään mahdollisimman tarkasti.
Jatkoa Energiafoorumille on luvassa viimeistään kevättalvella, kun Työ- ja Elinkeinoministeriön tuulivoimaselvitys valmistuu. Silloin tarvitaan mukaan myös valtakunnan tason päättäjät ja toimijat, sillä kyseessä ei ole vain Pohjois-Karjalan vaan Suomen ja koko Euroopan tason asia. Itä-Suomen alueen kuntien ja yritysten organisoituminen ja toimet jatkohankkeiden edistämiseksi on jo aloitettu. Nyt tarvitaankin yhteisiä toimia päättäjiltä ja yrityksiltä, tarvitaan lupa- ja tukihakemusprosessien nopeuttamista, lisää investointihankkeita ja ratkaisuja tuuli- ja aurinkoenergian rakentamista jarruttaviin haasteisiin.
