Heinäveden menestysresepti: Yhteistyö ja kylien uusrenessanssi

Täystyrmäys. Niin luonnehdittiin Heinäveden Kermanrannan satamaan tehdyn aluesuunnitelman saamaa kuntalaispalautetta Virpi Pakariselle keväällä 2022. Paluumuuttaja Pakarinen oli juuri aloittamassa sataman kehitysprojektia. Matkailu- ja palvelualojen kehittäjä ei säikähtänyt, sillä hänellä oli työkalupakissaan ratkaisevan tärkeä työkalu – tahto ja taito kuunnella ihmisiä.  

”Heinävesi on koko Saimaan matkailualueen kirkastuva tähti ja vesiretkeilykeitaana kruunun jalokivi”

Kermajärven Kermanrannan satama on aina ollut paikallisten suosima kohtaamispaikka vain noin kilometrin päässä kirkonkylältä. Ikoninen maisema on rakas lukemattomille matkailijoillekin. 

- Veneilijät, kalastajat, kyläläiset tarinoimassa, rantaan kurvailijat katsastamassa, keitä siellä nyt istuskelee. Vähän räjähtänyt infopiste, penkki taivasalla, kurkkupurkki, Virpi Pakarinen maalaa sataman aiempaa yleiskuvaa. 

Vuonna 2020 Heinäveden kunta teki kuntalaisille viihtyisyyskyselyn. Vastauksissa Kermanrannan satama-alueelle kaivattiin kasvojen kohotusta. Se sopi hyvin kunnan strategiaan, onhan yksi kärkihankkeista luonto- ja vesistömatkailun kehittäminen. Heinävesi on koko Saimaan matkailualueen kirkastuva tähti ja vesiretkeilykeitaana kruunun jalokivi.

Päätöksenteko on yhteisöille suuri haaste. Täystyrmäyskurssille ajaudutaan helposti, kun päätöksillä ronkitaan ympäristöä, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa. Juuri siitä oli kyse myös Kermanrannan satamassa. 

Konsulttiyhtiö Swecon tekemässä sataman suunnitelmaluonnoksessa mentiin nykytilanteesta toiseen ääripäähän. Satamaan oli piirretty mm. ylellinen paviljonki ja hulppea rantabulevardi. Prameus ei ollut paikallisten ihmisten mieleen.   

- Järjestettiin yhteinen satamakävely, johon mukaan pyydettiin kaikkia asiasta kiinnostuneita. Ja heitä myös tuli – asukkaita, kesäasukkaita, yrittäjiä, kunnan luottamushenkilöitä kaikkiaan liki 50. Ihmiset halusivat vaikuttaa. Täystyrmäyksen sijasta satamasta oltiin yhdessä tekemässä asukkaiden olohuonetta.

Vaihe kerrallaan 

Sataman 500 000 euron investointirahoitukseen ELY:n tukea lohkesi 70 prosenttia ja 120 000 euron kehittämisrahaan 80 prosenttia. Kehittämistä lähdettiin toteuttamaan vaiheittain. 

- Ihan ensiksi vetinen tontti oli saatava kuivaksi. Kuivauksen jälkeen voitaisiin sitten suojella sitä, mikä suojeltavissa on ja päättää uuden rakentamisesta. Selvää oli, ettei budjetti tulisi riittämään kaikkien toiveiden täyttämiseen, Pakarinen muistelee. 

Prioriteettilistalla seuraavana oli parkkipaikka. Varsinkin isojen yleisötapahtumien aikaan parkkialue sumppuuntui pahoin. Parkkikaaoksen taklaamisella parannettiin myös turvallisuutta varmistamalla hälytysajoneuvojen esteetön kulku.  

Matkaparkkia kasvatettiin neljästä kymmeneen turvallisuusmääräykset täyttävään pistokepaikkaan. Satamaan saatiin myös sähköautojen latauspiste kahdelle autolle. 

Infopistettä parannettaessa toteutettiin merkittäviä sähkölaajennuksia tulevien aikojen investointeja ajatellen. Vessoja tuli neljä lisää. Laiturit ja niiden 82 venepaikkaa oli toteutettu jo 1990-luvulla. Kuntotarkastuksessa ne todettiin edelleen hyväkuntoisiksi. Huonokuntoiset veneiden rantapaikat kunnostettiin.

Sataman avajaisia vietettiin viime vuoden kesäkuussa Satama Open -tapahtumassa. Rakentamisen aikataulu oli tiukka, mutta lopputulos huoltorakennusten konttiratkaisua lukuun ottamatta hyvä. 

- Satamaan tilattiin kaksi konttia, toinen matkaparkkilaisten minikeittiöksi ja pesupisteeksi, toinen suihku- ja wc-tiloiksi. Piti olla mahdollisimman varma ratkaisu, mutta jatkuva kosteusrasitus on ongelma. Asian ratkominen etenee. 

Saimaan parhaimmistoa

”Uusimisen jälkeen satama on noussut tasoltaan Saimaan parhaimmistoon ja on erittäin viihtyisä sekä ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka Heinäveden reitillä. Satamassa toimiva Kermacotta (Satamatoimisto) on sataman toimintojen ydin ja palveluun on panostettu runsaasti.” Näin luonnehditaan Heinäveden satamaa Veneilysaimaa.com-sivustolla. 

Kuvassa vasemmalla Heinäveden kunnan kehittämisasiantuntija Virpi Pakarinen  ja Kermacotta Oy:n yrittäjät Laura Huoman keskellä ja Anne Huoman oikealla.

Kermacotta Oy on Anne ja Laura Huomanin vuonna 2022 perustama yritys. Heinäveden kunnan keittiöllä 15 vuotta töitä tehnyt Anne Huoman tarttui haasteeseen, kun satamaravintolaan etsittiin uutta yrittäjää. Tytär Laura opiskelee yrittäjyyden ohessa kotitalousopettajaksi Joensuussa.

Kermacotta Oy hoitaa Satamakahvila-ravintola Kermacottan lisäksi mm. matkaparkin ja satamapaikkojen myynnin, hileaseman avainluovutuksen, melontakaluston ja saunan vuokrauksen sekä siivouksen. 

- Ja kun alueelle suunnitellaan jotakin isompaa tapahtumaa, Anne koordinoi, kokoaa ja järjestelee. Hänellä on valtavan hyvä bisneskontaktiverkosto, Virpi Pakarinen kehuu.

Yhteisöllisyys ruokkii uusia toimintatapoja. Siitä on kyse myös kunnan, alueen yrittäjien, kylien ja myös Business Joensuun tiivistyvässä yhteistyössä. Edessä olevasta kesästä on tulossa peräti juhlava, kun Saimaan Wanhojen Laiwojen Regatta lipuu satamaan. Kermanrannan satamassa on ilo ylimmillään 19.–21. heinäkuuta.

- Yksin Kermacotta ei asioita mahdollista, saati suurten tapahtumien vierasmäärää palvele. Kaiken ytimessä on hyvä yhteistyö alueen jokaisen halukkaan kanssa. Yhteistyö hyödyttää meitä kaikkia; kaikki ovat tervetulleita mukaan. Satama on paikka, jossa alueen yrittäjät ja toimijat voivat näyttää osaamistaan. Kunnan elinvoimaa kehitetään yhdessä, yrittäjä Anne Huoman tietää. 

Näkyvyyttä tarjolla

Virpi Pakarisen arjesta puolet on työtä Heinäveden kehittämisasiantuntijana, puolet väitöskirjatyötä Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirjan aihe on ”digityökalujen käyttö muuttuvien maaseutuverkostojen kehittämisessä”. 

Perinteisesti yhteisöksi mielletään perhe, suku ja kylä. Nykyajan heimoyhteisöllisyyttä syntyy yhteisen harrastuksen, ajattelun ja toiminnan ympärille nettiin. Tässä yhteisöllisyyden solmukohdassa Pakarisen väitöskirjan aihe ja Heinäveden todellisuus rimmaavat hyvin. 

Heinävesi on lukuisten kylien kunta. Perinteisesti yhteistyömalli on ollut kyläsidonnaista. Ajan myötä väki on vähentynyt ja vanhentunut, kylät pienentyneet. Kunnan elinvoiman kehittämisessä mm. kesäasukkaiden mielipiteiden kuunteleminen on tärkeää; kunnan noin 3 000 asukkaan määrä kasvaa kesäkaudella noin kolmanneksen.

Maailma muuttuu, mutta periksi ei anneta, tuumaa Pakarinen. Hänen tavoitteenaan on törmäyttää kylien ihmisiä toisiinsa – katsoa, josko kylien välillä löytyisi uudenlaista kontaktipintaa.  

- Satamahankkeen kehittämistoimenpiteenä perustimme Visit Heinävesi -sivuston kunnan matkailun viestikanavaksi. Sinne on houkuteltu yrityksiä ja organisaatioita markkinoimaan itseään – maksuttomasti. Samalla tavalla näkyvyyttä eri toimijoille on tarjottu myös kunnan digitaalisissa mainostauluissa. 

Nihkeän alun jälkeen liikkeelle on nyt jo päästy lupaavasti. Ja mukaan pääsee edelleenkin. Maksuttomien markkinoinnillisten sisältöjen luomiseen saa siihenkin apuja Pakariselta. 

- Visit Heinävesi -sivustolla on esitelty muun muassa kaikki Heinäveden kylät, jotka ovat tietonsa ilmoittaneet. On kerrottu alueen tyyppipiirteistä, nähtävyyksistä, listattu kyläyhdistyksiä ja toimintaa. Yritämme saada kylien elämää verkon digitaaliseen muotoon mahdollisimman laajasti. 

Uudistavaa matkailua

Kylien uusrenessanssi-ilmiölle Pakarinen sai taannoin vahvistusta Kallavesj’ -messuilla tehdyssä mielipidekyselyssä.  

- Kysyimme, mikä vierailijoita Heinävedellä kiinnostaisi. Vastauksia tuli mahdottoman paljon. Ylivoimaisesti toivotuin asia oli pienet kylä- ja perinnetapahtumat. Tähän toiveeseen pystymme vastaamaan rikkaalla historialla ja aktiivisten yhdistysten tarjonnalla. Visit Heinävesi -sivustolta tietoa löytyy tästäkin aiheesta.

Pakarinen on mukana uudistavan matkailun kansainvälisessä CE4RT- hankkeessa, jossa edustettuna on satakunta osallistujaa viidestä eri maasta. Millaista on hyvä uudistava matkailu?

- Uudistava matkailu pyrkii matkailijoiden ja paikallisten ihmisten sekä luonnon tasapainoiseen yhteispeliin. Matkailijan rooli on tuottaa alueelle ja yhteisölle lisäarvoa, ei rasittaa sitä. Luonto- ja kulttuuriympäristö muodostavat kehyksen, jossa voidaan toimia taloudellisesti kestävällä tavalla huomioiden samalla paikalliskulttuurin ja yhteisön vahvistaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen.  

Heinävedellä jos missä on mahdollisuus kokea kylien vieraanvaraisuus ja aitoja paikalliselämyksiä. 

- Tämä voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa vaikkapa tarinoiden kuuntelemista ja tunnelman kokemista pienissä tapahtumissa, osallistumismahdollisuuksia vieraslajien torjuntatalkoisiin, melontakokemuksia tai mato-ongella käymistä yhdessä paikallisten kanssa tai vain liikkumista metsässä. Puhtaan ilman hengittämistä kaikessa rauhassa. Tähän kaikkeen Heinävesi tarjoaa upeat puitteet. Ollaan ylpeästi heinäveteläisiä, pois turha vaatimattomuus. 

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy
Kuvat: Jarno Artika

Lisätiedot:

Virpi Pakarinen, Heinäveden kunnan kehittämisasiantuntija
+358 50 473 7310, virpi.pakarinen@heinavesi.fi

Kermacotta Oy, Anne ja Laura Huoman
+358 40 585 1350, kermacotta@gmail.com

Heli Hirvonen, yritysasiantuntija, Heinäveden kuntavastaava Business Joensuu
+358 400 956 178, heli.hirvonen@businessjoensuu.fi