Suomen metsäosaaminen kiinnostaa maailmalla – kanadalainen Ken Day on jo kolmannella opintomatkallaan

Suomessa vierailee tasainen virta kansainvälisiä metsäalan toimijoita ottamassa oppia meidän metsäosaamisestamme. Kahden vuoden aikana pelkästään Joensuun seudulle on tullut noin 300 kansainvälistä vierasta yli sadasta organisaatiosta. Delegaatiot tuovat samalla rahaa matkailuun.

Kanadasta saapuneet vieraat kuuntelevat tarkasti, kun joensuulaisen teknologiayritys Keslan Mika Tahvanainen ja koneyrittäjä Jyrki Hyvärinen puhuvat suomalaisesta puunkorjuusta Jakokosken kylässä Kontiolahdella.

Päivän teema ovat harvennushakkuut.

Suomessa ensiharvennusten ja muiden harvennushakkuiden osuus kaikkien hakkuiden pinta-alasta oli liki 70 prosenttia vuonna 2024. Vieraiden kotiseudulla Brittiläisessä Kolumbiassa harvennushakkuita ei juurikaan tehdä.

”Olemme hyviä suurissa korjuuoperaatioissa, mutta meidän täytyy oppia, miten puunkorjuu saadaan toimimaan yhden, kahden tai kolmen hehtaarin metsikkökuvioita harventaen kuten Suomessa. Meille tämä on uutta”, metsäalan konsultti Ken Day sanoo Jakokosken auringon alla.

Kolme vuotta mennyt – WhatsApp laulaa edelleen

Myöhemmin päivällä vieraat kuulevat Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tornatorin, UPM:n ja metsäpalojen ehkäisemiseen keskittyvän Xpyron asiantuntijoita.

Viikon aikana muun muassa alkuperäiskansojen edustajista, tutkijoista, metsäalan asiantuntijoista ja puunkorjuun ammattilaisista koostuva ryhmä kuulee kymmeniä alustuksia ja vierailee kahdessa kansallispuistossa.

”Olemme siirtymässä uudenlaiseen metsänkäsittelymalliin. Sellaiseen, jossa samalle metsäalueelle palataan yhden kiertoajan aikana kaksi, kolme tai neljä kertaa ja jossa yksittäistä metsää harvennetaan aiempaa tehokkaammin”, tiivistää metsänkäsittelyn murrosta Brittiläisessä Kolumbiassa paikallisen yliopiston metsätiedekunnan varadekaani Dominik Röser.

Ken Day nimeää empimättä edellisen, kolme vuotta sitten toteutetun matkan suurimman hyödyn.

”Se loi meille vahvan yhdessä tekemisen hengen. Sen jälkeen olemme päivittäneet harvennuksia koskevaa ohjeistusta, käynnistäneet metsäkoneenkuljettajien koulutusta sekä kehittäneet ammatillista täydennyskoulutusta. Meillä on edelleen WhatsApp-ryhmä, jossa tuemme toisiamme ja etsimme yhdessä ratkaisuja käytännön haasteisiin”, Day iloitsee.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston metsä- ja ympäristövastuun tiedekunnan varadekaani Dominik Röser (vas.) ja metsäalan konsultti Ken Day (oikealla edessä) olivat koordinaattoreita kanadalaisten ryhmämatkalla. Ryhmä koostui muun muassa alkuperäiskansojen edustajista, tutkijoista, metsäalan asiantuntijoista ja puunkorjuun ammattilaisista. Kuva: Harri Mäenpää/Studio Korento

Satoja vieraita, kolmannes Aasiasta

Kanadalaisryhmä ei ole ainoa laatuaan. Ulkomailta tulevien metsäalan ammattilaisten vierailuohjelmat ovat lähes viikoittain Business Joensuun kehityspäällikkö Ville Kortelaisen työpöydällä.

Hän suunnittelee matkoja sekä on vieraiden mukana oppaan ja isännän roolissa. Suunnitteluapu madaltaa vierailukynnystä Suomeen.

”Kahden vuoden aikana kauttamme on tullut Joensuun seudulle noin 300 kansainvälistä vierasta yli sadasta eri organisaatiosta ympäri maailmaa. Kolmasosa ryhmistä tulee Aasiasta”, Kortelainen sanoo.

Kortelainen listaa kysymyksiä, jotka vieraita erityisesti kiinnostavat: kuinka Suomessa kerätään tarkkaa metsävaratietoa, miten sitä hyödynnetään päätöksenteossa, millaista kalustoa tehokas puunkorjuu edellyttää ja miten ketjun eri osat integroidaan keskenään.

Joensuun metsäosaaminen kiinnostaa maailmalla

Business Joensuun kehityspäällikkö Ville Kortelainen. Kuva: Tuomas Kinnunen

Business Joensuun tavoitteena on luoda yhteyksiä ulkomaalaisten vieraiden ja paikallisten organisaatioiden välille.

Toiminnan taustalla on EU-rahoitteinen Forest Joensuu -innovaatioekosysteemi. Tasavallan presidentin vienninedistämispalkinnon saanut verkosto yhdistää metsäbiotalouden yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja muita toimijoita yhteiseksi brändiksi ja toimintaverkostoksi. Mukana on noin 600 organisaatiota ja 6000 työntekijää.

”Metsäkysymyksissä Suomi tunnetaan maailmalla korkean teknologian maana. Tänne on syntynyt osaamista, joka kiinnostaa muuallakin”, Kortelainen sanoo.

Metsät ja niihin liittyvä toiminta tuovat Joensuun seudulle noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.

”Liikevaihtoa on mahdollista nostaa. Kun toivotamme metsäammattilaiset vieraaksemme ja kerromme samalla osaamisestamme, se on keino lisätä sekä matkailun että metsäsektorin vientieuroja.”

Yksi esimerkki vierailujen talousvaikutuksista on Euroopan suurin vuosittainen metsäteknologiakonferenssi, joka vieraili Joensuussa kesällä 2025.

”Se toi paikalle lähes 300 tutkijaa ja metsäalan asiantuntijaa 27 maasta. Majoituksen ja palvelujen kautta muutaman päivän tapahtuman talousvaikutus oli 300 000 euroa.”

Toista sataa fotoniikkavierasta

Joensuun toinen kansainvälisesti tunnettu osaamiskeskittymä, Photonics Joensuu, vetää puoleensa mikro- ja nanofotoniikan sekä esimerkiksi e-kirjoissa ja urheilukelloissa hyödynnettävien teknologioiden asiantuntijoita.

Viimeisen vuoden aikana fotoniikkaosaaminen on tuonut kaupunkiin ainakin toistasataa vierasta, arvioi Business Joensuun kehityspäällikkö Leena Lehikoinen.

”Yritysten edustajat selvittävät mahdollisuuksia yhteistyöhön tutkimuksen ja asiakkaiden kanssa, toimintojen sijoittumiseen seudulle ja hakevat ratkaisuja tuotekehityshaasteisiin. Lisäksi vieraita tulee esimerkiksi tutkijoiden ja professoreiden tapahtumien ja verkostojen kautta”, Lehikoinen listaa vierailujen taustoja.

Helppous houkuttelee

Harvennushakkuisiin keskittyvän teemapäivän aikana vieraat kuulivat koneyrittäjävierailun jälkeen Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tornatorin, UPM:n ja metsäpalojen ehkäisemiseen keskittyvän Xpyron asiantuntijoita. Kuva: Harri Mäenpää / Studio Korento

Lehikoinen ja Kortelainen sanovat vieraiden kiittävän eniten matkajärjestelyjen helppoutta sekä osaamisen keskittymistä pienelle maantieteelliselle alueelle.

Dominik Röser on samaa mieltä.

"Joensuussa voi todella nähdä metsäsektorin koko kokonaisuuden yhdessä paikassa.”

Ken Day kiittää myös suomalaisten omaa oppimishalua.

”Erityisen arvokasta on se, että ihmiset ovat valmiita paitsi kertomaan omista kokemuksistaan myös oppimaan meiltä. Samalla meillä on mahdollisuus oppia heiltä.”

Aivan kaikesta eivät vieraat kuitenkaan halua jakaa tietoja.

”Olemme yrittäneet välttää jääkiekosta puhumista. Eikös Suomi hiljattain menestynyt meidän kustannuksellamme?”, Ken Day sanoo nauraen.
_________________________________________________________________________

Teksti: Heikki Hamunen

Pääkuvan kuvateksti: Joensuulaisen teknologiayhtiö Keslan Mika Tahvanainen esittelee hakkuukoneen harvesteripäätä kanadalaisvieraille koneyrittäjä Jyrki Hyvärisen kotitilalla Jakokosken kylässä Kontiolahdella. Vieraat tutustuivat hakkuukoneen lisäksi taustalla näkyvään Kontio-Energia Osuuskunnan hakelämpölaitokseen. Kuva: Harri Mäenpää / Studio Korento

Artikkeli on tehty osana Innokaupunki 3 -hanketta, jota osarahoittavat EU ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto.

_________________________________________________________________________

Lisätietoa:
Ville Kortelainen
Kehityspäällikkö, Business Joensuu
+358504655434
ville.kortelainen@businessjoensuu.fi