Hyvä kello kuulukoon kauas!
Milleniaali – sellainenhan se 31-vuotias Leväniemen toimintakeskus on. Innovatiivinen innostuja, ympäristöarvojen ja vastuullisuuden vaalija, sujuva somettaja. Syyskuisen syntymäpäiväsankarin onnittelukorttiin piirtyy jatkossa entistäkin vahvempi työnantajamielikuva.
Kuntoutus-, koulutus- ja asuntosäätiön hallinnoima Leväniemen toimintakeskus on yksi Heinäveden suurimmista työnantajista, työntekijöitä on reippaat 50.
Asukaspaikkoja toimintakeskuksessa on kaikkiaan 65. Suurimpia asukasryhmiä ovat kehitysvammaiset sekä mielenterveyskuntoutujat. Tehostetun palveluasumisen sekä palvelu- ja tukiasumisen lisäksi Leväniemen asukkaille on tarjolla hoivaa, tukea sekä työ- ja päivätoimintaa.
Kun Heinävedestä vuonna 2021 tuli pohjoiskarjalainen kunta, aukenivat yhteistyön ovet myös Business Joensuun suuntaan.
- Heli Hirvonen otti yhteyttä, halusi tulla visiittiin. Eikä aikaakaan, kun käymään tulivat myös digi-Marko sekä kaksi Timoa, Leväniemen toimintakeskuksen johtaja Terttu Rantala kertoo.
Business Joensuun yritysasiantuntija Heli Hirvonen on Heinäveden kuntavastaava. Hänellä oli leväniemeläisille yksi tärkeä kysymys – missä asioissa Business Joensuu voisi olla avuksi? Selkeäksi kehittämiskohteeksi kiteytyi työnantajamielikuvan vahvistaminen.
Hirvosen käynnin jälkeen Leväniemelle palvelukokonaisuuden räätälöivät Business Joensuun yritysasiantuntija Timo A. Hartikainen sekä yritysvalmentajat Timo Hartikainen ja Marko Soikkeli.
Toimintakeskus lähti mukaan DigiGrow-oppiin. Digitaidoista ryhdyttiin hiomaan työkaluja, joilla työnantajamielikuvan rakentaminen on tulevaisuudessa entistä systemaattisempaa. Käytännön työskentelyä toteutettiin mm. työpajoissa.
- Somettaneet olimme toki ennenkin, mutta nyt saimme tekemiseen järjestelmällisemmän otteen, suunnitelmalliset askelmerkit. Somenäkyvyydestä on tullut selkeämmin osa markkinointia – työnantajamielikuvaa ja brändäystä, Terttu Rantala ja palvelujohtaja Raila Koponen kertovat.
Työnantajamielikuvan rakentamiseen osallistui Leväniemen johtoryhmäläisten lisäksi myös henkilöstö. Yhteistyössä hiottiin niin työhakemuspohjan tekstimuotoa, somepäivitysten askelmerkkejä kuin ideoita verkkosivujen viestin terävöittämiseenkin.
Digitaitojen lisäksi Rantala sekä Koponen osallistuivat myös henkilöstöjohtamisen valmennukseen.
Imagollinen kivireppu
- Business Joensuun aktiivinen lähestyminen tuntui tosi kivalta. Yhteistyö on synnyttänyt uusia ideoita ja innostusta, Raila Koponen kertoo.
Koposen ja Rantalan mukaan viestinnällisiä taitoja yritysmielikuvan rakentamisessa todella tarvitaan, kun samaan aikaan koko hoivasektorista maalataan valtakunnallisessa uutisoinnissa kovin synkkää kuvaa. Negatiivinen viesti on läpitunkevaa, mutta oikeasti kaukana siitä totuudesta, jota Leväniemessä eletään.
Leväniemen suurin työntekijäryhmä on hoivahenkilöstö – sairaanhoitajat, lähihoitajat ja sosionomit. Heidän lisäkseen toimintakeskuksen arjesta huolehtivat ruokahuollon, puhtaanapidon ja kiinteistönhuollon ammattilaiset. Talossa työskentelee myös oma lääkäri sekä fysioterapeutti.
Hoiva-alalla rekrytointi on alati ajankohtainen ja myös perin haastava asia. Alaan liitetään herkästi kiire, pakkotahtisuus, resurssien puute.
- Moneen muuhun paikkaan verrattuna, meillä työ ei ole pakkotahtista. Kahvi- ja ruokatauoilla voidaan jutella työkavereiden kanssa. Ja ennen muuta on aikaa asiakkaiden kohtaamiselle. Turvallisessa ja keskustelevassa moniammatillisessa työyhteisössä työntekijämme voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä, Raila Koponen linjaa lisäten positiivisten asioiden listalle myös organisaation koulutusmyönteisyyden. Organisaation toimintatapojen ja oman osaamisen kehittäminen on Leväniemelle leimallista.
Tukea, kannustusta, sitoutumista
Työskentely kehitysvammaisten kanssa on antoisaa, mutta ajoittain myös henkisesti raskasta, Koponen ja Rantala muistuttavat.
- Voi olla aggressiota, asukkailla hankalia elämäntilanteita. Aina eivät asiat ole niin kivasti. Asukkaiden murheet, vaikeat elämäntilanteet ja kohtalot kuormittavat myös työntekijöitä. Siksikin työntekijöiden tukeen ja kannustukseen kiinnitetään huomiota.
Toistaiseksi Leväniemi on onnistunut rekrytoinneissaan hyvin. Iso ilonaihe on sekin, että äkillisissä tuuraustarpeissa apuun rientävät jo eläköityneet ammattilaiset.
- Meillä on sellaisia ammattilaisia, jotka vielä eläkkeelle jäätyään jatkavat työntekoa. Uusia työntekijöitä hakee meille töihin ympäri Suomea somenäkyvyyden pohjalta. Työpaikan löydettyään ihmiset muuttavat asumaan Heinävedelle.
Voimaa luonnosta
Luonnon voima ja luonnon hoiva näkyvät Leväniemen arjessa niin asukkaille kuin työntekijöillekin. Kirkasvetisen Juojärven rannalle sijaitseva asumisyksikkö ja kymmenen kilometrin päässä Karviossa sijaitseva työpaja ovat varta vasten toimintakeskuksen käyttöön rakennettuja.
Säätiön perustivat yli 30 vuotta sitten Liisa Hallikas, Raija Juvonen ja Päivi Ojala-Tamminen. Kolmikkoa yhdisti ystävyys ja työ kehitysvammaisten hyväksi.
- Vuosikymmeniä sitten kehitysvammaisia sijoitettiin laitoksiin. Yhdessä huoneessa saattoi asua useampi ihminen. Kolmikko halusi perustaa kehitysvammaisille kodinomaisen vaihtoehdon.
Sopivaa sijoituspaikkaa toimintakeskukselle etsittiin ympäri Suomen. Paikaksi valikoitui lopulta luonnonkaunis Leväniemi, vaikka perustajakolmikolla ei kytköksiä Heinävedelle ollutkaan. Säätiöpohjainen omistus on Rantalan ja Koposen mukaan arvokas asia. Säätiö on voittoa tavoittelematon; palvelun laadusta ei tarvitse voittoja maksimoidakseen tinkiä.
Ympärivuorokautisen hoivan ja turvallisen ympäristön lisäksi luonto, rauha, vuodenaikojen mukaan vaihtuvat piha- ja puutarhatyöt ovat Terttu Rantalan ja Raila Koposen mukaan olleet pelastus ja hyvän elämän tyyssija monelle Leväniemen asukkaalle. Leväniemeen tullaan ympäri Suomea sotealueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä.
”Työnantajamielikuvan rakentaminen on tulevaisuudessa entistä systemaattisempaa”
Tarinan mahdollistaa Osaava rekrytointi – Uudistuva työ -projekti, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Business Joensuu Oy.