Vuonna 1952 Helsinki isännöi kesäolympialaisia, suomalaiset joivat ensi kertaa Coca-Colaa ja Ilomantsiin perustettiin sahatavaraliike Iivari Mononen Oy tekemään sotakorvaussahatavaratuotantoa. Edelleen perheyrityksenä toimiva Iivari Mononen Oy on sittemmin kasvanut kansainväliseksi konserniksi, jonka menestys nojaa vahvasti onnistuneeseen kasvustrategiaan, rohkeaan uudistumiseen, vahvaan arvopohjaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön.
Jo 1950-alussa sahatavaratuotantoon alun perin keskittynyt yritys päätti laajentaa toimintaansa pylväiden toimittamiseen. Ensimmäinen 800 kappaleen raakapylväskauppa avasi Englannin markkinat ja raakapylväitä toimitettiin myös muihin eurooppalaisiin kyllästämöihin ja Iivari Monosen kansainvälinen menestystarina alkoi.
Iivari Monosen nykyinen toimitusjohtaja Ari Mononen kuvaa 90-lukua yrityksessä teollistumisen ajaksi, jolloin seuraavan sukupolven johtamana yritys osti Höljäkän kyllästämön Nurmeksesta ja siirtyi tuottamaan kyllästettyjä pylväitä loppuasiakkaille. Työ muuttui tehdasmaisemmaksi kellokortteineen, Mononen muistelee. Itse Ari Mononen tuli mukaan opiskelujen jälkeen 90-luvun loppupuolella hankittuaan ensin työkokemusta Euroopan Metsäinstituutissa.
Perheyhtiössä työskentely ei aina ollut Ari Monoselle itsestäänselvyys ja ajatus mukaan lähtemisestä heräsi oikeastaan vasta opiskelujen jälkeen. Yrityksessä oli sovittu, että myös perheenjäsenille pitää olla avoin, kompetenssia vastaava paikka sekä sen vaatimaa osaamista. Metsänhoitajan opinnoissa Ari Mononen huomasi kuitenkin omaavansa jo paljon käytännön tietoa, joka auttoi opinnoissa eteenpäin.
Tätä käytännön osaamista Mononen hankki jo kouluikäisenä ollessaan mukana pylväiden leimauksessa ja puutavaran mittauksessa. Ilomantsissa kesälomia viettänyt Ari löysi isoisänsä kotikonttorista kirjekuoria, joissa luki ’Puutavaraliike Iivari Mononen Oy’. Nokkelana alakoululaisena Ari muokkasi tussilla Iivari-nimen Ariksi, maalaillen tietämättään omaa tulevaisuuttaan. Kesätöissä Ari Mononen on ollut muun muassa maalarina ja leimausmiehenä. Hän muistaa hiihdelleensä lumisessa metsässä puulta puulle mittailen puiden tyvet ja huudellen tiedot viereisellä metsäautotiellä ajaneelle isälleen.
Näiltä metsäautoteiltä matka on vienyt vahvasti maailmalle. Viime vuosituhannen lopulla yritys sai jalansijaa Pohjois-Afrikassa ja Lähi‑Idässä, joista tuli tärkeitä markkinoita. Omaa myyntiä alettiin kehittää erityisesti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Tuotevalikoimaa laajennettiin muun muassa aitatolppiin.
Vuonna 2003 yritys osti Joensuusta kaksi pienempää sahatavarakyllästäjää. Perustettiin PrimaTimber Oy ja kyllästämöt yhdistettiin Greenparkin alueelle syväsataman läheisyyteen, jossa tuotantolaitos sijaitsee tänäkin päivänä.
Vuonna 2004 konserni osti Metsä Groupin pylväsliiketoiminnan Mänttä‑Vilppulassa ja kasvatti markkinaosuuttaan erityisesti Pohjois‑Afrikassa, Lähi‑Idässä ja Brittein saarilla. Ari Mononen siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2006, ja 2010 yritys osti skandinaavisen Scanpolen. Scanpolen alle yhtiöitettiin pylväsliiketoiminta, ja PrimaTimberin alle kuluttajatuotteet, kuten terassilaudat ja aitapylväät.
Toimintaympäristössä on 2000-luvulla tullut eteen useita haasteita. Arabikevät koetteli liikevaihtoa yrityksen päämarkkina-alueilla Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä, mutta yritys reagoi nopeasti vahvistaen läsnäoloaan Euroopan ja Britannian markkinoilla. Vuonna 2015 ostettiin englantilainen kilpailija Newportista – askel ennen Brexitin aiheuttamia valuuttahaasteita ja kaupan uudelleenjärjestelyjä.
Koronapandemiassa onni oli digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla kansainvälisiä toimintoja ja varastoja pystyttiin pyörittämään. Koronavuosina konserni nousi 80 miljoonan euron liikevaihtotasolle, Mononen kertoo.
Ukrainan sodan vaikutusta Mononen kuvaa samantyyppiseksi kuin Brexitin. Materiaalivirrat menivät uusiksi, tuotantokustannukset nousivat, metalli- ja kaivannaisteollisuudesta riippuvaisten puun kyllästysaineiden raaka-aineiden tuotantomäärät putosivat, logistiset kustannukset nousivat ja Saimaan kanava poistui käytöstä.
Yritys on selvinnyt haasteista hyvän strategisen johtamisen ansiosta ja ottamalla tuotantoketjua vahvemmin omiin käsiinsä. Noin kymmenen vuotta yritys ehti toimia myös sähkö- ja valokuituverkkojen rakentamisessa, mutta tästä liiketoiminnasta päätettiin luopua pari vuotta sitten. Yritys teki silloin strategisen valinnan keskittyä puupuoleen, jonka Ari Mononen kuvaa olevan yrityksen vahvaa DNA:ta.
Yritys on jatkanut kasvuaan yritysostojen kautta. Viime vuonna yritys osti Irlantilaisen PDM Timber Treatment Ltd kyllästämön. Kauppojen myötä saatiin kasvua Irlannissa ja konserni ylsi ensimmäisen kerran yli 100 miljoonan liikevaihtoon. Yrityskauppojen myötä konsernin puunhankinta laajeni Pohjois-Amerikkaan.
Puunhankintaa on laajennettu myös Suomessa Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan, jotta pylväsmateriaalivirtaa Nurmeksen tehtaalle on saatu enemmän yrityksen omiin käsiin.
Viimeksi PrimaTimber kävi yritysostoksilla Ruotsissa tänä keväänä vahvistaen asemaansa kestopuutuotteiden vientimarkkinoilla Pohjois-Euroopassa, kun Länsi-Ruotsissa sijaitseva Wood Support Westermark & Säily Ab liitettiin osaksi konsernia.
Arvot kuten rohkeus, jatkuvuus ja vastuullisuus ohjaavat yrityksen toimintaa jo kolmannessa sukupolvessa. Yrityskulttuuria ylläpidetään läsnä olevalla johtamisella, johon kuuluvat säännölliset tehdasvierailut, koko henkilöstön yhteiset webinaarit ja saumaton yhteistyö. Tuotantolaitosten on keskusteltava keskenään ja muun tuotantoverkoston kanssa, jotta kokonaisuus säilyy hallinnassa. Irlantilaisen tehtaan johtaja näkee norjalaisen tehtaat varastot ja toisin päin.
Alihankintaketjujen integrointi, onnistuneet rekrytoinnit ja optimoitu tuotantoketju ovat vakaannuttaneet yrityksen kilpailukykyä. Monosen mukaan "Pylväsmieheksi kasvaa viidessä vuodessa", heijastaen henkilöstön sitoutuneisuutta ja osaamista.
Vihreän siirtymän edelläkävijyys vaatii Monosen mukaan tuote- ja prosessi-kehitystä. Tällä hetkellä on käynnissä merkittäviä investointeja: Nurmekseen rakennetaan Euroopan modernein kyllästyslinja, jonka kapasiteetti tukee uuden sukupolven ympäristölle kestäviä kyllästysaineita. Uudet kyllästeet vaativat uudenlaisen tuotantoprosessin, jota on kehitetty yhteistyössä Itä‑Suomen yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Norjassa molemmat kyllästyslinjat on varustettu vastaavilla valmiuksilla.
Iivari Mononen -konserni on halunnut ennakoida vihreän siirtymän mukanaan tuomia vaatimuksia ja panostanut myös viestintään ja vastuullisuusraportoinnin kehittämiseen. Konsernin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Ari Mononen kokee, että yrityksen juuret ja myös tulevaisuus ovat vahvasti Pohjois-Karjalassa. Sijainti luo tiettyjä logistisia haasteita, mutta toisaalta täällä ollaan raaka-ainetta lähellä. Kokonaisoptimoinnin näkökulmasta myös osaavan työvoiman saatavuus on Joensuun seudun etu. Mononen kertoo yrityksen ottavan paikallisista oppilaitoksista vuosittain kesätyöntekijöitä, kiinnittäen tulevaisuuden tekijät yritykseen jo opiskeluvaiheessa.
Yritys painottaa myös politiikan ja regulaation roolia yritysten kilpailukyvyn turvaajana: ennakointi ja sääntely-ympäristön selkeys ovat tärkeitä jatkokasvulle ja alueen elinvoimalle. Myös saavutettavuus ja Joensuun lentoyhteyksien turvaaminen ovat elintärkeitä kansainvälistä liiketoimintaa tekevälle yritykselle, Mononen toteaa.
Tälle vuodelle yli 200 henkeä työllistävän Iivari Mononen konsernin liikevaihtotavoitteeksi on asetettu noin 140 miljoonaa euroa.
- Yritys haluaa edelleen kasvaa ja vuoteen 2027 mennessä tavoitellaan 150 miljoonan liikevaihtotasoa, Mononen kertoo.
Iivari Mononen Oy on merkittävä toimija Euroopan metsäpääkaupunki Joensuussa, jonka maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa ja globaalisti verkostoituneessa metsäalan keskittymässä kaikki koulutustasot, maailmanluokan yritykset sekä huipputason tutkimus kohtaavat.
Teksti: Anne-Maria Kankaisto
Kuvat: Iivari Mononen Oy
Lisätiedot:
Ari Mononen, toimitusjohtaja
ari.mononen@iivarimononen.fi