Kun googlaa sanan ”vastuullisuus”, saa valtavan määrän osumia. Sitkeä etsijä löytää tietoa, mutta sisällöissä kumisee myös ylätason retoriikka. Mieleen voi hiipiä ajatus viherpesusta ellei peräti pelko maailmanlopusta. Ei ihme, jos konkretiaa kurotteleva pk-yritys tuntee olevansa eksyksissä – mistä vastuullisuudessa on kyse, koskettaako se ylipäätään meidän firmaamme? Kyllä koskettaa. Onneksi vastuullisuutta voi lähestyä kuten syöjä norsua, pala kerrallaan. Ja vaikkei lähestyisikään, niin alaspäin se valuu aikaa myöten joka tapauksessa.
Vastuullisuusraportointi ESG (Environmental, Social ja Governance) on toistaiseksi lakisääteinen pakko vain suurimmille yhtiöille sekä pörssiyhtiöille, joissa työskentelee tilikauden aikana yli 500 henkeä. ESG kokoaa yhteen yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita. Toisin sanoen pelkkä taloudesta tiedottaminen ei riitä. On kerrottava myös siitä, miten yritys huolehtii sosiaalisista asioista, henkilöstöstä, ympäristöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tai vaikkapa korruption ja lahjonnan torjunnasta.
Vuonna 2021 Euroopan Komissio antoi ehdotuksen uudesta direktiivistä, jonka tavoitteena on laajentaa ja selkeyttää vastuullisuusraportointivelvoitteita. Raportoinnin piiriin tulisivat jo yli 250 henkilöä työllistävät yritykset. Uuden raportointivelvollisuuden on määrä astua voimaan vuonna 2025.
Vaikka laki ei vielä pk-yrityksiä vastuullisuusraportointiin velvoitakaan, yritys voi törmätä asiaan tavalla tai toisella, vaikkapa osana suuren yrityksen alihankintaketjua. Päämiehen velvoitteet valuvat koskemaan koko ketjua. Käytännössä päämies pakottaa alihankkijansa raportoimaan oman toimintansa kannalta keskeisistä vastuullisuusasioista.
- Kehityskulkua voi verrata takavuosien laatuasiaan. Laatujärjestelmiä ryhdyttiin rakentamaan ja auditoimaan ensin isoissa yrityksissä. Nykypäivänä laatu, laadusta reklamointi ja vaade laatujärjestelmästä on kaikenlaisissa yrityksissä osa normaalia toimintaa. Uskon, että vastuullisuuden kanssa tulee käymään ihan samalla tavalla, konsulttiyhtiö Talentree Oy:n ESG-asiantuntija Outi Piisilä sanoo.
Yrityksissä vastuullisuus ymmärretään päivä päivältä paremmin, Impact Agency Fabrik Oy:n toimitusjohtaja Perttu Kouvalainen arvioi. Hänen mukaansa on kysymys siitä, rakentaako yritys liiketoiminnallaan konkreettisesti parempaa huomista ihmisille, yhteisöille ja maapallolle. Tutkijoiden mukaan kuudes joukkosukupuutto etenee vikkelästi. Hintaa maksaa myös ihminen; lajikato uhkaa ruuantuotantoa, vedensaantia ja terveyttä.
- Kehitys on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Meidän on pystyttävä parempaan. Vaikka yrityspäättäjät ymmärtävät maailman muutostarpeen, matka on vielä pitkä konkreettisiksi teoiksi ja investoinneiksi tai liiketoiminnan muuttamiseksi, pohtii Kouvalainen.
Parempaan ihminen yltää viimeistään pakon edessä. Usein niukat resurssit, kuten nyt kallis sähkö, tuottavat luovempia ja vastuullisempia innovaatioita ja toimintatapoja.
- Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä myös poliittinen päätöksenteko on näyttänyt kyvykkyytensä ja notkeutensa. Toivon, että nämä yhdessä jouduttavat vihreää siirtymää energiantuotannon osalta, joka kuitenkin on se suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaja, Piisilä toteaa.
Kouvalainen ja Fabrik eivät jääneet odottamaan vastuullisuuden valumisilmiötä eivätkä näykkimään asiaa pieninä palasina. Vielä hetki sitten Fabrik tunnettiin joensuulaisena mainostoimistona. Tänään se on vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen keskittynyt bränditoimisto. Nimen lisäksi uusiksi menivät myös omistuspohja ja kumppanuudet. Kouvalaisen mukaan kaiken tekemisen ytimessä on merkityksellisyys.
Konkreettisen suunnanmuutokset fabriklaiset saivat neuvotteluissa hollantilaisen Rainbow Collection -nimisen vastuullisuustoimiston kanssa ja tutustuttuaan B Corp -liikkeeseen. Yhtenä tutustumiskohteena oli Tony’s Chocolonely, joka taistelee suklaan toimitusketjussa edelleen esiintyviä epäkohtia kuten orja- ja lapsityövoimaa vastaan.
Vastuullisuuden lajit jaotellaan monesti kolmeen: sosiaaliseksi ja taloudelliseksi vastuuksi sekä ympäristövastuuksi. Ympäristö on tärkeä tulokulma, muttei ainut – ja joskus etäinenkin.
- Brasilian sademetsien lajikato voi pohjoiskarjalaisessa konepajassa tuntua etäiseltä, Talentreen Piisilä muistuttaa. On helpompi tunnistaa vaikuttamisen paikkoja, jotka lähtevät omasta toiminnasta.
Piisilän mukaan jokainen yritys tekee jo nyt vastuullisia tekoja: maksaa veroja, tarjoaa työpaikkoja, panostaa työntekijöidensä työhyvinvointiin, viestii sidosryhmille, pyrkii resurssiviisauteen, minimoi hukan ja kehittää johtamistaan. Näiden tekojen ymmärtäminen ja esille nostaminen on hyvä alku vastuullisuuden konkretisoimisessa.
Suomalaisen Työn Liitto selvitti vuonna 2019 suomalaisten ajatuksia vastuullisuudesta. Vastaajista 87 prosenttia piti vastuullisuutta arvossaan. Nuoria kiinnosti eritoten se, miten työnantajat pitävät huolta työntekijöistään. Jo pelkästään rekrytointeja ajatellen yritysten kannattaa viestiä vastuullisuusajattelustaan. Sosiaalinen vastuullisuus ja siitä kertominen voivat hyvinkin nopeasti kääntyä yritykselle tuloksi, kun yritys onnistuu rekrytoimaan osaavia ihmisiä.
Ostajien arvopohja kehittyy kaiken aikaa vastuullisemmaksi. Odotukset kasvavat, mikä tahansa ei niin sanotusti mene läpi. Tammikuun lopulla uutisiin nousi K-ryhmän salaatti-gate. Pirkka-salaattipussin etupuolella sinivalkoisessa räimäkkeessä oli teksti ”VALMISTETTU SUOMESSA”. Salaatti oli pesty Suomessa, mutta kasvatettu Espanjassa. K-ryhmä puolusteli merkintää sillä, että olihan pesun ja pakkaamisen osuus kumminkin suomalaista. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio haastoi viestipalvelu Twitterissä: ”Eikö olisi meille kuluttajille reilumpaa laittaa molemmat tiedot tasavertaisesti näkyville? Nyt tuo valmistus isolla edessä ja alkuperä eli tuottajamaan osuus pienellä fontilla takana. Kuluttaja voisi sitten helpommin arvioida, mikä merkitsee eniten.”
Valpas kuluttaja on keskeisessä roolissa. Bio- ja kiertotalouden asiantuntijayritys Apila Group Oy:n toimitusjohtaja Mervi Matilainen uskoo kuluttajan valintojen ohjaavan yrityksiä vastuullisuuteen.
- Kehitys on vahvasti menossa siihen suuntaan. Tätä viestiä olemme me ainakin saaneet isoilta asiakasyrityksiltämme, joilla on kuluttajatuotteita, Matilainen luottaa.
Ihan yksiselitteinen kuluttajan rooli ei kuitenkaan liene. Yhä useammat ihmiset ovat toki valmiita maksamaan enemmän vastuullisesti tuotetuista palveluista ja tuotteista. Toisaalta vastuullisuuden merkitys eri kuluttajaryhmissä vaihtelee. Moni valitsee ostoksensa hinnan perusteella.
Sekä Fabrikin Kouvalainen että Talentreen Piisilä myöntävät, että niin lainsäädäntö kuin kansainvälisten sopimusten hiominenkin ovat usein hitaita instrumentteja. Kumpikin kääntää katseensa yrityksiin.
- Suuri osa pk-yrityksistä on yrittäjävetoisia ja sellaisena tarvittaessa hyvinkin ketteriä liikkeissään. Yrityksillä on vastuullisuudessa aivan huikea vaikutusvalta, Perttu Kouvalainen muistuttaa.
- Paras vaikuttamistyö tehdään yrityksissä. Paras tietotaito lähteä muuttamaan vaikkapa yrityksen tuotantoteknologiaa lähtee yrityksestä itsestään, Piisilä vakuuttaa.
Vastuullisuuden edistämisessä yksi merkittävä vipuvarsi on rahoitus. EU:n taksonomia-asetus vaikuttaa jatkossa tietyillä toimialoilla toimivien pk-yritysten rahoituskustannuksiin yritysten vastuullisuuden ja vastuullisuusraportoinnin perusteella. Moni yritys joutuu käytännössä tuottamaan vastuullisuusraportointia, jos haluaa saada edullisempaa pankkilainaa.
FAKTA: Vastuullisuus näkyy viivan alla
Lue myös: Vastuullinen milleniaali
Artikkeli on julkaistu ensimmäiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Trendit- julkaisussa nro 1/2023.
Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy