Aivan uudenlainen verkosto. 2,5-vuotinen ICT Hub -hanke on tullut päätökseensä, mutta sen synnyttämä liike ja yhteisö ovat vasta alkukiidossa. EU:n ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osarahoittaman hankkeen tavoitteena oli tiivistää ICT-yritysten yhteistyötä Pohjois-Karjalassa – ja siinä se onnistui yli odotusten.
ICT Hub kokosi yhteen kymmeniä yrityksiä, satoja teknologia-alan osaajia ja laajan kirjon toimialoja, ja loi Joensuuhun uudenlaista tekemisen kulttuuria. Yritykset kertovat saaneensa konkreettista hyötyä – mutta yhtä paljon myös vertaistukea, inspiraatiota ja uusia kumppanuuksia.
Moni hankkeessa mukana olleista käyttää samoja sanoja kuvaillessaan ICT Hubia: Verkosto, pöhinä, yhteisö, näkyvyys ja uudet mahdollisuudet.
Yksi ICT Hubin jäsenistä on joensuulainen ohjelmistoyritys Kooders. Sen perustaja ja toimitusjohtaja Miikka Kostian kuvaa ICT Hubia “mainioksi keskitetyksi kanavaksi”, jollaisia alueella ei aiemmin ole ollut.
Kostianin mukaan hankkeen tapahtumissa ja koulutuksissa syntyi jotakin harvinaista: eri roolien ja organisaatiotasojen kohtaamisia, joissa esihenkilöt, koodarit ja HR-osaajat puhuivat keskenään aidosti saman pöydän ääressä.
“Usein hankkeissa äänessä ovat vain johtajat. Nyt mukana oli tekijöitä laidasta laitaan, mikä lisäsi ymmärrystä ja toi uusia näkökulmia. Se oli lähes terapeuttista”, Kostian sanoo.
Joillekin yrityksille verkostoituminen on tuonut jo suoria kaupallisia avauksia, toisille ennen kaikkea uusia kumppaneita ja sparrausapua.
ICT Hub -projektin loppuseminaaria vietettiin marraskuun loppupuolella Joensuun Tiedepuistolla.
ICT Hubin projektipäällikkö Pinja Konttinen Business Joensuusta tiivistää hankkeen kolme tärkeintä kulmakiveä: yritysverkoston rakentaminen, liiketoimintaa kehittävät tapahtumat ja palvelut sekä alueen vetovoimatekijän vahvistaminen.
Yritysverkoston rakentamisessa ICT Hub ylitti odotukset: tavoitteena oli 30 jäsenyritystä, lopulta verkosto laajeni noin 60 toimijan yhteisöksi, yksinyrittäjistä alueen suurimpiin teknologiaosaajiin.
Toinen osa-alue liittyi liiketoiminnan kehittämiseen – ICT Hub tarjosi jäsenilleen koulutuksia, sparrausta sekä verkostoitumistapahtumia, joissa syntyi uusia kontakteja ja yhteistyötä.
Kolmas kokonaisuus oli alueellisen vetovoimatekijän löytyminen ja vahvistaminen: hankkeen aikana oli määrä etsiä, mikä on Pohjois-Karjalan ICT-verkoston vahvuus ja erottautumistekijä verrattuna muuhun Suomeen?
Lopulta alueen erityiseksi kärjeksi nousi digitaalinen rajaturvallisuus, sillä Itä-Suomessa raja, arktisuus ja esimerkiksi signaalihäirintä ovat arkipäivää. Näin syntyi Borderland, digitaalisen rajaturvallisuuden testiympäristö, joka parhaillaan käynnistelee toimintaansa.
Kaksikäyttöteknologiaa ja digitaalisen rajaturvallisuuden ei-tappavia ratkaisuja kehittävät yritykset ja toimijat voivat testata siellä tuotteitaan autenttisessa ympäristössä. Testausta voi tehdä maalla, vedessä ja ilmassa.
Kaukokartoituksen pioneerin Arbonautin metsätoimintojen päällikkö Mikko Saarimaa kuvaa, miten ICT Hub toimi osaltaan pohjana keskustelulle alueellisesta vetovoimasta.
“Meillä on ympäristö ja paine, jonka voi kääntää voimavaraksi. Se on ilmainen testiympäristö, jota kukaan muu ei voi kopioida”, Saarimaa kuvailee.
Saarimaa näkee alueellisessa ekosysteemissä merkittävän potentiaalin, kun jokaisella firmalla on oma roolinsa.
ICT Hubissa syntyi myös viisi pilottikokeilua, joissa muiden alojen yritykset saivat IT-osaamista ja asiantuntijatyötä uuden tuotekehityksensä tueksi. Yksi pilotointiin osallistuneista oli Nanohalen.
Nanohalenin toimitusjohtaja Ville Rautiainen kertoo, ettei yrityksen taustatiimillä ollut alueella valmiita kumppaniverkostoja. ICT Hub auttoi rakentamaan ne.
Pilotin kautta yritys toteutti proof-of-concept -version pilvipohjaisesta mittaustietopalvelusta, joka toimii perustana yhtiön arseeni- ja raskasmetallimittauksia tarjoavalle ratkaisulle. Nanohalenin ensimmäinen kaupallistettava tuote on kuluttajakäyttöön tarkoitettu arseenin pikatesti, jolla kuka tahansa osaa tarkistaa juomaveden laadun.
“Ilman pilottia emme olisi tässä pisteessä. Olisimme muuten tehneet rautalankamallin omaan käyttöön, mutta nyt tarjoutui mahdollisuus tehdä natiiviratkaisu ja pilotoida se”, Rautiainen toteaa.
Joensuun oma SOHJO-businesstapahtuma on kasvanut hurjaa vauhtia parissa vuodessa.
ICT Hubin näkyvin perintö on tapahtuma, joka nousi nopeasti Joensuun yhdeksi puhutuimmista: businesstapahtuma SOHJO.
Joensuun kaupungin projektipäällikkö Janne Eerola muistelee, kuinka SOHJO lähti liikkeelle luovien alojen pienestä verkostoitumistilaisuudesta. Eerola oli mukana ideoimassa tapahtuman konseptia.
ICT Hub mahdollisti SOHJOn kasvun koko maakunnan laajuiseksi ilmiöksi, joka yhdistää startup-pöhinän, teknologian, luovuuden ja tulevaisuuteen orientoituneet ihmiset.
“SOHJO on tapahtuma, jonka avulla voimme näyttää, mitä täällä oikeasti tehdään. Se tuo puhujia ja yrityksiä ulkopuolelta ja toimii Joensuun vuosittaisena showcasena”, Eerola kertoo.
Vuoden 2026 SOHJO kasvaa entisestään: tapahtuma järjestetään yleisön pyynnöstä ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä. Uutta on myös se, että Suomen pitkäikäisin liikeideakilpailu Susicorn Startup Competition on nyt osa SOHJOa.
Aikaisemmin Start Me Up -nimellä tunnettu kilpailu on päässyt 25-vuoden ikään ja sen palkinto on edelleen merkittävä Suomen mittakaavassa: 15 000 euron arvoinen palkinto sekä osallistumisoikeus valtakunnalliseen FiBAN Pitch Finland -liikeideakilpailuun.
SOHJO järjestetään 26.-27.3.2026 Kimmel-hotellissa Joensuussa. Tutustu tapahtumaan tästä linkistä.
ICT Hub -hankkeen päättyminen ei tarkoita toiminnan loppumista. Yritykset voivat edelleen käyttää verkostoa tiedon jakamiseen ja yhteisien tapahtumien järjestämiseen. Tukena ovat Business Joensuun toimialavastaavat.
Lisäksi digitaalisen rajaturvallisuuden teema jatkuu Borderland Europe -hankkeessa, jonka odotetaan kasvavan jopa omaksi kokonaisuudekseen.
“Borderlandissa on isot mahdollisuudet. Se voi olla paljon enemmän kuin Business Joensuun sisäinen projekti”, Konttinen sanoo.
Kaikkien haastateltujen viesti on sama: ICT Hub teki juuri sen, mitä parhaat hankkeet tekevät – rakensi jotain pysyvää.
Joensuu sai tiiviin ICT-yritysten verkoston, uuden tunnistettavan vetovoimatekijän sekä vuosittaisen tapahtuman, jonka potentiaali on valtava.
“Yksi parhaita hankkeita pitkään aikaan”, sanoo Janne Eerola.
ICT Hub päättyy – mutta sen käynnistämä liike näyttää vasta alkavan.