Yhteiskunnan eri toiminnot sähköistyvät kovaa vauhtia, ja esimerkiksi vetytaloudesta ennustetaan energiamarkkinoiden mullistajaa. Joensuussa ja muualla Itä-Suomessa tarve kanta- ja jakeluverkkojen kapasiteetin kasvattamiselle on ollut tiedossa jo kauan.
Tulevat energiantuotannon investoinnit vaativat nykyistä huomattavasti laajempaa sähkön siirtokykyä Itä-Suomesta muualle maahan. Maakunnassa odotellaankin hallituksen syksyn 2024 budjettiriihessä lupailtua verkon kehittämistä.
Lokakuun alussa pidetyn Itä-Suomen energiafoorumin avauspuheenvuorossaan Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen totesi itäisen Suomen tarvitsevan ratkaisuja energiakysymyksiin, jotta alue voi palata menestyksen tielle.
– Meidän tulee varmistua siitä, että energian saatavuus, puhtaus ja hinta ovat kohdallaan koko Suomessa. Maailman tulevaisuus ratkaistaan loppujen lopuksi energian ympärillä, Hirvonen muistuttaa.
Joensuuhun Iiksenniitylle suunnitellaan parhaillaan vetylaitosta, jonka tuotannon on määrä käynnistyä vuonna 2027. Reilun 100 miljoonan euron investointi on Pohjois-Karjalan suurimpia energia-alan satsauksia tällä vuosituhannella. Vetylaitoksen suunniteltu sijainti on Kontiosuon kaatopaikan eteläpuolella noin 400 metrin päässä lähimmästä asutuksesta.
Savon Voiman kaukolämpölaitos ja rakenteilla oleva Joensuu Biocoal Oy:n biohiilitehdas sijaitsevat laitoksen läheisyydessä, joten alueesta on tulossa todellinen kestävän energiantuotannon keskittymä.
Ilman vetyä emme pysty hillitsemään ilmastonmuutosta.
Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä toteaa vetylaitoshankkeen olevan kaupungille erittäin tärkeä.
– Kestävän energiantuotannon investoinnit tuovat Joensuuhun työpaikkoja ja elinvoimaa. Vedyntuotannon kautta voimme turvata vihreän energian saantia ja myös tulevien investointien toteutumista, hän toteaa.
Vetylaitosta suunnittelevan P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit kertoo vetylaitoksen työllistävän rakennusaikana noin 1000 henkilöä, ja valtaosa rakennustöistä on ajateltu tehtäväksi maakunnan omien yritysten voimin.
– Tuotannon käynnistyttyä voimalaitos työllistää suoraan noin 10 henkilöä ja välillisesti useita kymmeniä, Plit kertoo.
Mitä vetylaitos sitten oikein tuottaa, ja mikä on vedyn merkitys tulevaisuuden energiamuotona?
– Vetylaitos tuottaa vihreää vetyä, jonka valmistusprosessiin tarvitaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja vettä. Vedestä erotetaan sähkön avulla vety- ja happimolekyylit. Kun vety yhdistetään hiilidioksidiin, syntyy synteettistä metanolia, joka sopii muun muassa meri- ja ilmailuliikenteen polttoaineeksi, Plit kuvailee.
Tällä hetkellä vetyä käytetään jo teollisuudessa, ja tulevaisuudessa se voi toimia esimerkiksi bussien ja rekkojen polttoaineena. Vuoteen 2050 mennessä esimerkiksi meriliikenteen käyttämästä energiasta 80 prosenttia tulee olla päästötöntä, joten vety ja sen jatkojalosteet tulevat vastaamaan myös tähän vaatimukseen.
– Ilman vetyä emme pysty hillitsemään ilmastonmuutosta, Plit toteaa.
Savon Voiman lämpölaitoksella syntyvä hiilidioksidi on tähän asti laskettu ilmaan, mutta jatkossa osa siitä otetaan talteen ja yhdistetään vetylaitoksella vetymolekyyleihin.
– Jos tuotamme polttoaineemme jatkossa itse sähkön avulla, voimme määrittää myös energian hintatasoa, emmekä ole niin riippuvaisia maailman öljymarkkinoista ja niiden hintavaihteluista, Plit muistuttaa.
Polttoaineen valmistukseen tarvittava hiilidioksidi tulee Joensuun vetylaitokselle läheltä. Savon Voiman lämpölaitoksella syntyvä hiilidioksidi on tähän asti laskettu ilmaan, mutta jatkossa osa siitä otetaan talteen ja yhdistetään vetylaitoksella vetymolekyyleihin.
Laitosten välistä vaihdantaa tapahtuu myös, kun vedyn tuotantoprosessissa syntyvä lämpöenergia johdetaan suoraan Joensuun kaukolämpöverkkoon. Näin voidaan kattaa jopa 20 prosenttia Joensuun kaukolämmöntarpeesta.
P2X Solutionsin vetylaitoksen rakennuslupahakemus on lupakäsittelyssä ja päätös pyritään antamaan aivan lähiaikoina. Tämän jälkeen hanke etenee ympäristölupakäsittelyyn ja varsinaiseen rakentamisvaiheeseen. Ennen käyttöönottoa laitos tarvitsee vielä käyttöluvan TUKESilta.
Kirjoitus ilmestyi ensin Joensuun Uutisissa 28.10.2024 https://www.joensuunuutiset.fi/vety-vetaa-joensuuhun/
Teksti: Anne Kokkonen, Itä-Suomen Energiafoorumin kuvat: Anne-Maria Kankaisto