Metsät ovat yksi Joensuun arvokkaimmista resursseista. Ne tarjoavat tutkittavaa tutkijoille ja uusia innovaatioita yrityksille. Joensuussa metsien TKI-toiminta avaa polkuja kestävien ratkaisujen vientiin ja lisää kaupungin houkuttelevuutta investointikohteena.
Puuston inventointia konenäöllä. Metsäpalojen ennaltaehkäisyä tekoälyllä. Biomassan uusien käyttötapojen testausta.
Joensuun metsistä on moneksi. Kaupunki on tunnistanut metsät kilpailuvalttinaan aina vuodesta 1982, jolloin Itä-Suomen yliopistoon perustettiin metsätieteiden tiedekunta. Tänä päivänä se näkyy TKI-työnä, jota on edistetty vuodesta 2023 alkaen Forest Joensuu -innovaatioekosysteemin johdolla.
– TKI-toiminta on Joensuun kaupungin, tutkimus- ja koulutusyhteisön sekä yritysten yhteistyötä. Forest Joensuun tavoitteena on avata polkuja kohti uusia työpaikkoja. Meillä TKI-toiminta nojaa digitaaliseen metsäosaamiseen, joka syntyy fotoniikan ja metsän rajapinnasta”, tunnistaa Joensuun elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen.
Tarkoituksena on synnyttää kestävän kehityksen mukaista tutkimusta ja liiketoimintaa. Toisin kuin vielä 2000-luvun alussa, metsäteollisuuden viennin jalostusarvo on laskenut ja esimerkiksi sellu on siirtynyt kotimaisten tehtaiden käytöstä ulkomaille vähäarvoisempaan käyttöön. Siksi puunjalostuksen huomio on kääntynyt arvokkaisiin sivuvirtoihin, hukkalämmön ja biomassan hyödyntämiseen.
Joensuuhun on kaavailtu biojalostuksen tutkimusyksikköä, ja sen yhteyteen tutkimusinfraa sekä pilotointi-infraa. Tossavainen näkee, että tällainen pilotointi on aikaisemmin puuttunut Suomesta.
– Suomessa puhutaan paljon metsän jalostusarvon nostamisesta, mutta vielä se ei ole realisoitunut. Sitä edistäviä toimia Forest Joensuu pyrkii luomaan. Emme itse lähde mukaan metsäbisnekseen, mutta mahdollistavilla toimilla pyrimme siihen, että yritykset lähtisivät.
Kuvateksti: Mehtimäen ja yliopiston alue Joensuun ruutukaavan laidalla.
Joensuu on Suomen neljänneksi suurin metsänomistajakaupunki ja omistaa 9 000 hehtaaria metsää. Kaupungin metsätyönjohtaja Juha Lamminsalon mukaan alueelta löytyy niin talous- ja lähimetsää, ulkoilu- ja virkistysmetsiä kuin suojelualueitakin.
Esimerkkinä metsien TKI-mahdollisuuksista käy Karelia-ammattikorkeakoulun puuvalinnan virtuaalinen oppimisympäristö eli marteloskooppi.
– Joensuussa metsää on joka puolella, ja TKI-toiminnan kannalta saavutettavuus on hyvä. Kaupungin kanssa voidaan tapauskohtaisesti sopia, että esimerkiksi marteloskoopin kaltainen alue rauhoitetaan muutamaksi vuodeksi mittauskäyttöön, hän kertoo.
TKI-työ voi liittyä myös jatkuvan kasvatuksen tutkimiseen. Luonnonvarakeskuksella on ollut Joensuussa jatkuvan kasvatuksen hanke, jossa kaupunki oli mukana. Siinä Luonnonvarakeskus otti kaupunkiin yhteyttä ja kertoi hankkeesta.
– Luke teki koealat, ja kaupunki hakkasi jatkuvan kasvatuksen alueen. Metsiä on käytetty myös Metsäkeskuksen koulutustarpeisiin osana jatkuvaa kasvatusta.
Lamminsalo muistuttaa, että Joensuussa TKI-toimintaa tehdään aina tapauskohtaisesti metsänhoidon ja tutkimuskohteen ehdoilla.
– Hoidamme metsiä kaupungin linjausten ja PEFC-sertifikaatin mukaisesti. Sopivia alueita kuitenkin löytyy, olipa kyse jatkuvasta kasvatuksesta tai tautien ja tuhojen tutkimisesta, hän tunnistaa.
Kuvateksti: Joensuun kaupungin metsätyönjohtaja Juha Lamminsalo
TKI-työstä syntyvälle tiedolle riittäisi kysyntää maailmalla. Tossavaisen mukaan esimerkiksi metsäpalojen ennaltaehkäisyä tehdään vielä hyvin vähän Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, jossa ne ovat yleisiä. Paras tapa ennaltaehkäistä metsäpalo olisikin ottaa suomalainen metsänhoito käyttöön.
– Joensuussa voimme pilotoida käytäntöjä, jotka alkavat metsien inventoinnista. Datalla ja tekoälyllä voidaan tunnistaa kriittiset palokuormapaikat, simuloida metsäpalo ja arvioida sen leviäminen tuulen suunnan mukaan, hän kertoo.
TKI-toiminnalla on laajempiakin kehityspolkuja. Esimerkiksi metsäpalojen ennaltaehkäisyllä voidaan vähentää päästöjä globaalisti.
– Maastopalojen kasvihuonepäästöt ovat suuremmat kuin yhdenkään valtion tai teollisuusalan päästöt. Niitä ei kuitenkaan rekisteröidä päästöiksi, sillä raportoinnin logiikassa metsäpalot määritellään luonnonmukaisiksi, eikä ihmisen aiheuttamiksi. Jos saamme TKI-toiminnan kautta skaalattua maastopalojen ennaltaehkäisyä muuallekin, olisi sillä valtava ilmastollinen merkitys.
Joensuun vahvuutena on myös metsien inventointi. Suomi on Tossavaisen mukaan ainoa maa maailmassa, jossa kaikilla käsivartta paksuimmilla puilla on ID-numero.
– Tunnemme kunkin puun puulajin, pituuden ja tilavuuden sekä hiilivaraston koon. Tällaisen osaamisen vieminen maailmalle mahdollistaa sellaiset hakkuut, joista saatavaa puumateriaalia tarvitaan vaikkapa tietyn arvokkaan keinutuolin tekemiseen, hän kuvaa.
Viemällä osaamista maailmalle Business Joensuu voi auttaa kansainvälisiä yrityksiäkin kehittymään. Joensuussa mallia näyttää John Deeren metsäkonetehdas, joka on alansa suurin maailmassa. Siellä valmistettavat koneet viitoittavat suuntaa kestävälle metsänhoidolle kappaletavaramenetelmän kautta.
– Maailmalla puut usein korjataan metsistä kokopuumenetelmällä, joka on tehottomampi ja kalliimpi kuin nykyaikainen kappaletavaramenetelmä. Kun puut korjataan metsistä tehokkaammin ja energiatehokkaammin, on se myös kestävän kehityksen mukaista. Tätä menetelmää levittämällä voimme tuoda työpaikkoja Joensuuhunkin, Tossavainen sanoo.
Joensuu houkuttelee metsäalan yrityksiä sijoittumaan kaupunkiin, niin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Työstä vastaa Business Joensuun Invest In -tiimi. Vaikka talouden matalasuhdanne on Tossavaisen mukaan hidastanut investointeja, ei investointien tarvitse olla suuria, vaan työ voi käynnistyä maltillisestikin.
– Ulkomainen investori voisi esimerkiksi tulla osakkaaksi joensuulaiseen yritykseen, jota sitten lähdetään kasvattamaan. Perinteisten suurten sahojen sijaan realistisempaa onkin, että Joensuuhun sijoittuisi useampia pienempiä yrityksiä, jotka tekevät puusta jotain arvokkaampaa kuin nykyiset tuotteet.
Arvokas sivuvirta löytyy puun biomassasta, jota polttamisen sijaan voidaan tarjota modernille biojalostamolle. Tällaiselle laitokselle kaupunki odottaa löytävän investorin seuraavan 5–10 vuoden sisällä – joko Joensuun olemassa olevista yrityksistä tai sitten ulkopuolelta.
– Perinteisten sahatavaratuotteiden, kuten laudan ja parrun ohella puusta voisi jalostaa muutakin, kuten ristiinliimattua CLT-puulevyä, jota käytetään asuinrakentamisessa. Suomessa ei ole vielä yhtäkään suuren kokoluokan CLT-tehdasta, Tossavainen huomauttaa.
Tämä aineisto on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.
Pääkuvan kuvateksti: Joensuun elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen