Joensuu houkuttelee nyt korkean teknologian yrityksiä ennenkuulumattomalla tavalla. Syy löytyy innokaupunkityöstä ja metsäbiotalouden sekä fotoniikan osaajien poikkeuksellisesta yhteistyöstä.
Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö ja johtava tutkija Lauri Sikanen on mielissään.
Hänellä on harvoin mahdollisuus antaa niin paljon myönteistä palautetta kuin mitä muutaman vuoden jatkunut innokaupunkityö Joensuussa ansaitsee.
Sen tavoitteena on ollut tehdä Joensuusta entistä tunnetumpi metsäbiotalouden ja fotoniikan huippuosaamisen keskus – ja vahvistaa sen asemaa kansallisena suunnannäyttäjänä.
Innokaupunki Joensuu on ollut alueen innovaatiotoiminnan kehittämiselle täysin kriittinen ja välttämätön. Rahoitus on mahdollistanut rekrytoinnit, joissa on onnistuttu erinomaisesti, Sikanen aloittaa.
Innokaupunki Joensuu -hankesarjan toinen osa Innokaupunki Joensuu 2 päättyi keväällä. Työ jatkuu kesäkuuhun 2026 saakka Innokaupunki Joensuu 3 -hankkeena.
Luottamus syntyy lähellä
Innokaupunkityön erityisinä kanavina ovat olleet Forest Joensuu - ja Photonics Joensuu -ekosysteemit.
Ne yhdistävät metsäbiotalouden ja fotoniikan yritykset sekä tutkimuksen yhteisiksi brändeiksi ja toimintaverkostoiksi.
Verkostot ovat todistaneet tehonsa: kun ihmiset tuntevat toisensa, syntyy luontevia tilaisuuksia yhdistää osaamista ja saada aikaan enemmän kuin kukaan yksinään voisi.
- Alueen innovaatiotoiminta on nyt ammattimaista ja jäsentynyttä, Sikanen sanoo.
- Näin on pystytty luomaan aiempaa paremmin edellytyksiä uusille yrityksille ja niiden kehittämiselle. Meillä on nyt koneisto, joka vie eteenpäin – ikään kuin koko toimijakentän yhteinen startup-osasto, hän kuvailee.
Visiota valtakunnan tasolle
Sikanen on mielissään myös siitä, että yritykset osaavat ottaa yhteyttä tutkijoihin matalalla kynnyksellä.
Yhteistyö kannustaa siihen, että pientäkin tuotekehitysideaa voi luottamuksellisesti pallotella tutkijoiden kanssa.
Nimenomaan toivomme, että pitchausta ja sparraamista tulisi jo aikaisen vaiheen ideoista.
Hän kertoo esimerkin ilmalaivoilla ympäristödataa keräävästä joensuulaisyritys Kelluu Oy:stä. Yrityksessä pohdittiin, eikö luonnonvaratietoa voisi tuottaa myös tekoälyllä.
NATO:n innovaatiokiihdyttämöönkin valikoitunut yhtiö esitti, että sen laitteilla kerätty aineisto voisi toimia pohjamateriaalina.
- Ajatuksesta innostuttiin Luonnonvarakeskuksella. Environment AI -nimellä kulkeva idean esiaste on saanut johdon siunauksen, ja nyt tutkijoita kannustetaan miettimään, mitä kaikkea aiheeseen voisikaan liittyä. Näemme tämän tulevaisuuden juttuna, jota Luken on hyvä olla kehittämässä, Sikanen sanoo.
Kruununhaasta kannustusta kansainvälistymiseen
Vuosi 2024 päättyi Joensuussa poikkeuksellisen juhlavasti, kun tasavallan presidentti myönsi kansainvälistymispalkinnon Forest Joensuu -verkostolle – yhdelle Innokaupunki Joensuu 2 -hankkeen kulmakivistä.
Yli 50 vuoden aikana rakentunut verkosto kattaa nykyään jo noin 600 yritystä ja noin 6000 työntekijää.
- Palkinto on yksi merkittävimmistä hankkeen tuloksista, sanoo Joensuun kaupungin elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen.
Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena kansainvälisesti menestyville yrityksille tai yhteisöille. Palkittujen valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti kilpailukykyyn, liiketoiminnan kansainvälisyyteen ja kannattavuuteen.
Lisäksi palkintoehdokkaiden arvioinnissa painotetaan muun muassa toiminnan vastuullisuutta ja Suomen innovaatioympäristön tunnetuksi tekemistä.
- Metsä ja siihen liittyvät toiminnot tuovat alueelle liikevaihtoa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Päätavoite on nostaa liikevaihtoa merkittävästi uusilla innovaatioilla ja toimintaa entisestään kehittämällä, Tossavainen kertoo.
Laivan suunta kääntyy
Itä-Suomen yliopiston fotoniikan tutkimuskeskuksen johtaja Jyrki Saarinen korostaa innokaupunkirahoituksen roolia toiminnan monipuolistajana.
- Ilman sitä moni tärkeä yhteiskunnallinen avaus olisi yliopistolla jäänyt tekemättä, hän sanoo.
Vaikuttavuus on yksi yliopiston tehtävistä, mutta innokaupunkiohjelma on ensimmäistä kertaa tuonut tähän työhön merkittävää rahoitusta. Se on mahdollistanut, että olemme voineet palkata näihin tehtäviin parhaita mahdollisia asiantuntijoita.
Nyt yliopiston palkkalistoilla on esimerkiksi henkilö, joka keskittyy siihen, miten tutkimuksesta voi syntyä liiketoimintaa, jopa uusia startup-yrityksiä.
Opiskelijat alkavat jo opiskeluvaiheessa ja tutkijat tutkimusta tehdessään miettiä, että voisiko työstä olla jollekin kaupallista hyötyä. Innokaupunki-hankkeet ovat tarjonneet tähän alustan, joka ruokkii tekijöiden innostusta.
- Vaikuttamistyö ei ole jäänyt akateemisen maailman sisälle, Saarinen painottaa.
Valoa perheille -tapahtuma, yhteistyö Ilosaarirokin ja kaupunginorkesterin kanssa sekä ulkomainontanäkyvyys kaupungin bussipysäkeillä ovat kaikki esimerkkejä, kuinka fotoniikka on tuotu osaksi kaupunkilaisten arkea.
- Tuloksia näkyy jo muutaman vuoden työn jälkeen, hän iloitsee.
Me olemme jo saaneet käännettyä isoa laivaa – kiinnostus fotoniikkaan kasvaa, opiskelijamäärät nousevat ja yritysyhteistyö lisääntyy.
”Sitä maailmalla ihmetellään”
Metsäekonomian ja -politiikan professori Jouni Pykäläinen alleviivaa, kuinka innokaupunkihankkeissa kehitetyt rakenteet ovat hyödyksi myös silloin, kun haetaan uutta rahoitusta.
Jos tänä päivänä aikoo saada rahoitusta, vaikuttavuuteen tähtäävät innovaatioverkostot korostuvat enemmän ja enemmän hankehakemuksissa. Siinä on iso työ, jos sellaisia lähtee muodostamaan joka kerta erikseen, Pykäläinen sanoo.
Kun verkosto on valmis, sitä on ilo hyödyntää.
- Nyt meillä on käytössä satojen yritysten ja alueen merkittävimpien toimijoiden valmis koneisto. Tämä selkeästi vahvistaa vaikuttavuuden osoittamista uusissa rahoitushakemuksissa.
Pykäläinen sanoo, että esimerkiksi tiivis yhteistyö eri koulutustasojen kesken sataa kaikkien toimijoiden laariin.
Ammatillinen koulutuskuntayhtymä Riveria ja Karelia AMK tietävät, mitä me yliopistolla ajattelemme ja toisin päin. Pystymme koulutuksessakin luomaan toimivan ekosysteemin ja roolituksen.
- Vienninedistämismatkoilla on usein vaikea etukäteen arvata, tuleeko isäntien kanssa keskittyä akateemiseen vai soveltavaan yhteistyöhön, Pykäläinen sanoo.
Mutta kun esimerkiksi menimme kaikki yhdessä Etelä-Amerikkaan, niin match löytyi joka kerta. Keskusteluista paikan päällä syntyy usein yllättäviäkin sivujuonteita, jotka voivat olla jopa hedelmällisempiä kuin alkuperäiset yhteistyöideat.
- Eri koulutustasojen, tutkimuksen ja yritysten yhteenliittymä on kansainvälisesti harvinainen, Pykäläinen sanoo.
Maailmalla jopa ihmetellään, että tämähän näyttäisi oikeasti toimivan. Se, että meillä on pelikirja kunnossa, sitä olemme innokaupunkihankkeissa rakentaneet.
Viestintä virittää näkyvyyden
Innokaupunki Joensuu -hankesarja käynnistyi loppuvuodesta 2022. Yksi tehtävä on ollut luoda Photonics Joensuu - ja Forest Joensuu -brändit. Ne tarjoavat viestinnälliset kehykset, kun alueen osaamista tuodaan esiin.
Innokaupunkityö onkin lisännyt toimijoiden yhteistä viestintää merkittävästi, sanoo Business Joensuussa innokaupunkiviestinnästä aiemmin vastannut Anne-Maria Kankaisto.
Maaliskuussa 2025 toimme Joensuuhun kymmenen kansainvälistä toimittajaa tutustumaan metsäbiotalouden ja fotoniikan osaamiseen sekä alueen yrityksiin, hän kertoo esimerkkinä, kuinka yhteistyöllä on haettu näkyvyyttä.
Pitkäjänteinen työ tuottaa vähitellen tulosta myös kansainvälisellä kentällä – tämä työ jatkuu, Kankaisto sanoo.
Yksi ulkoinen tunnustus tuli, kun Photonics Joensuu voitti syksyllä 2024 oman kategoriansa valtakunnallisessa markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten verkoston Marketing Finlandin Finnish Comms Awards -kilpailussa.
Viestinnän tulokset näkyvät myös arjessa monin tavoin.
Mediaosumia, kumppanuustiedusteluja – ja ylipäänsä alueen yritysten näkyvyyttä, tiivistää hankkeen viestinnässä työskennellyt Joensuun kaupungin projektipäällikkö Anne Kokkonen.
- Saavutamme koko ajan uusia kohderyhmiä, ja viestintämateriaalit ovat kehittyneet. Onnistuminen näkyi esimerkiksi viime syyskuussa, kun vierailimme Pohjois-Amerikan suurimmassa metsäalan tapahtumassa yhdessä Joensuun seudun yritysten kanssa, Kokkonen iloitsee.
Suunta seuraaville sukupolville
Pisteeksi iin päälle Business Joensuun palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsä luettelee pitkän listan tuloksia, joita innokaupunkityö on saanut aikaan.
Mukana on niin Joensuun kansainvälistä profilointia metsäbiotaloudessa ja fotoniikassa, uusia yritysinvestointeja kuin kasvaneita yhteistyöverkostoja.
Kahden viime vuoden aikana nopeasti kasvava fotoniikka on tuonut koko maahan 1500 työpaikkaa. Innokaupunkityön kautta Joensuu Suomen suurimpana fotoniikan tutkimuksen ja koulutuksen solmukohtana on saanut osansa: jo kahdeksan alan yritystä on päättänyt sijoittua seudulle.
Työ jatkuu, sillä arvioiden mukaan Joensuuhun voi syntyä jopa tuhat uutta fotoniikan työpaikkaa. Lähiaikoina odotetaan myönteisiä uutisia myös Joensuun GreenParkista, jonne on suunnitteilla fotoniikan valmistuskeskus osaksi Photonics Joensuuta.
- Tämä on ollut merkittävä, strateginen panostus alueen tulevaisuuteen. Hanke on pystynyt onnistuneesti yhdistämään tutkimuksen, yritykset ja kehittäjät yhteisen tavoitteen ympärille. Joensuu on näin vahvistanut rooliaan metsäbiotalouden ja fotoniikan huippukeskittymänä Suomessa ja maailmalla, Pikkujämsä summaa.
Teksti: Heikki Hamunen
Innokaupunki Joensuu –hankkeita rahoittavat Euroopan Unioni ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto.