Ylen juttu (4.9.2026) metsäteollisuuden uusista tuotteista nostaa esiin tärkeän kysymyksen. Suomessa on investoitu paljon metsäalan tutkimukseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen, mutta miksi läpimurtoja näkyy markkinoilla niin vähän?
Ongelma ei ole uusien tuotteiden puute vaan niiden kaupallistaminen.
Suomessa on kehitetty puupohjaisia tekstiilikuituja, pakkauksia, polttoaineita, komposiitteja ja lukuisia muita korkean jalostusarvon ratkaisuja. Suurteollisuuskin on pyrkinyt uudistumaan varsin aktiivisesti, kun huomioidaan pitkät investointisyklit ja markkinatilanne.
Uusi tuote ei kuitenkaan vielä ole sama asia kuin toimiva liiketoiminta. Kuluttajat ostavat vessapaperia ja verkkokaupan tarvitsemia pahvipakkauksia, koska niille on olemassa valmis kysyntä. Uuden puupohjaisen materiaalin kohdalla markkina täytyy usein rakentaa lähes alusta. Samalla suomalaiset yritykset kilpailevat esimerkiksi Kiinan massiivisten kehittämisohjelmien kanssa.
Kaikki hyvätkään innovaatiot eivät menesty, eikä niiden pidäkään. Kokeileminen ja epäonnistuminen kuuluvat uuden liiketoiminnan rakentamiseen.
Siksi meidän pitäisi kysyä myös, miten lupaaville tuotteille luodaan ensimmäiset markkinat. Voisiko Suomi toimia nykyistä rohkeammin uusien biopohjaisten ratkaisujen ensimmäisenä asiakkaana ja ponnahduslautana kansainvälisille markkinoille?
Joensuun seudulla tätä haastetta ratkotaan Forest Joensuu –verkoston yhteistyöllä. Suurten toimijoiden rinnalle tarvitaan startupeja, uusia teknologioita sekä ennen kaikkea yrityksiä, jotka pystyvät kasvamaan pienistä toimijoista kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskisuuriksi vientiyrityksiksi. Juuri tässä suomalaisessa metsäalan ekosysteemissä on vielä aukko.
Yksi konkreettinen askel on Joensuuhun rakennettava uusi teknologiakeskus. Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen ympäristö tuo tutkimuksen, koulutuksen ja yritykset saman katon alle. Luomme pilotointiympäristön, jossa uusia teknologioita voidaan testata ja kehittää lähemmäksi kaupallista mittakaavaa. Näin voidaan pienentää uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä riskejä ja lyhentää matkaa tutkimuksesta markkinoille. Teknologiakeskus kutsuu nyt yrityksiä mukaan viemään uusia ratkaisuja tutkimuksesta markkinoille.
Metsäalan tulevaisuutta ei siksi ratkaista vain keksimällä lisää tuotteita. Tarvitsemme ympäristön, jossa yritykset kasvavat ja uusista ratkaisuista syntyy kannattavaa liiketoimintaa. Tätä siltaa me Forest Joensuussa haluamme olla rakentamassa.
Forest Joensuun puolesta:
Lauri Sikanen
Johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Jouni Pykäläinen
Metsäekonomian ja -politiikan professori, Itä-Suomen yliopisto
Seppo Tossavainen
Elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö, Joensuun kaupunki
Jarno Hämäläinen
Avainasiakaspäällikkö, Business Joensuu
Sari Koivula,
Metsä- ja ilmastoasiantuntija, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto
Sini Rantanen
Koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lisätietoa Forest Joensuusta:
Forest Joensuu on verkosto, joka tuo yhteen Joensuun alueen metsäalan yritykset, tutkimuksen, oppilaitokset sekä kehitysorganisaatiot. Yhdessä kehitämme ratkaisuja muun muassa kestävään metsänhoitoon ja metsäpalojen ehkäisyyn, puupohjaisiin tuotteisiin, digitaaliseen metsätalouteen sekä kiertotalouteen. Euroopan metsäpääkaupungin alueella on yli 600 metsäbiotalouden yritystä ja noin 6 000 alan työpaikkaa.
Forest Joensuu on osa Innokaupunki 4 -hanketta, jota osarahoittavat EU ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto.
Lue lisää: https://businessjoensuu.fi/forestjoensuu
Kuvateksti: Forest Joensuu -verkosto kokoontuu säännöllisesti.