Kiteen Puhoksen bio- ja puuterminaali houkuttelee loistavalla logistiikallaan kilpailukykyistä vihreää teollisuutta. Investointihalukkaita on jo nyt jonossa: Elintarviketuotantoa jatkojalostukseen ja vientiin. Jätepuusta hiiltämällä ekologista rakennusmateriaalia. Vastuullisia rakennusmateriaaleja akustiikkalevystä alkaen. Kirsikkana Kiteen kakussa on tulevaisuudenuskoa lujittava suksitehdas, jonka NATO valitsi kumppanikseen.
Aluepolitiikkaa se oli, kun Karhun suksitehdas vuonna 1972 siirrettiin Askolasta Kiteelle. Siirtoa perusteltiin mm. raaka-aineen läheisyydellä. Raaka-aine oli tuolloin koivu ja sitähän Keski-Karjalassa riitti.
- Jo vuoden 1974 Falunin MM-kisoissa Ruotsin Thomas Magnusson hiihti muovisuksilla kultaa. Muovi iski läpi ja mullisti kerralla koko suksiteollisuuden, taustoittaa Kiteen suksitehtaan eli KSF Sportin toimitusjohtaja Harri Kirvesniemi.
Kirvesniemi on työskennellyt suksitehtaalla yli 40 vuotta, viimeiset 10 vuotta toimitusjohtajana. Kun Sodankylän jääkäriprikaatista vuonna 2017 otettiin yhteyttä, Kirvesniemi ryhtyi tuotekehitysryhmänsä kanssa kehittämään metsäsuksia Suomen Puolustusvoimien tarpeisiin.
Kolmen vuoden uurastuksen jälkeen Kiteellä odoteltiin Puolustusvoimien tilausta. Ei tullut tilausta. Tuli tieto, että kiteeläiset sukset ovat niin peijakkaan hyviä, että niitä pitää tarjota NATOn kilpailutukseen.
- Ensin pelästyin - NATO-kilpailutus on avoin kaikille, että meneekö meidän tekemä työ hukkaan, Kirvesniemi muistelee.
Alkoi asiointi NATOn hankintaorganisaation NSPA:n (NATO Support and Procurement Agency) kanssa. Lopputulosta jännättiin niin suksitehtaalla kuin Kiteen kaupungintalossakin.
- Joulukuussa 2022 Naton Luxemburgin toimistolta tuli sähköposti. Meidän suksi oli valittu NATO-sukseksi. Pian sen jälkeen Puolustusvoimilta tuli tilaus. Ja johan alkoivat puhelimet soida, ihmiset kysellä töitä.
Suksitilauksen myötä tuotantoon rekrytoitiin kymmenkunta uutta työntekijää. Työvoimaa talossa on keskimäärin 20 henkilöä. NATO-suksien lisäksi Kiteellä valmistetaan maailmanluokan kilpa- ja harrastesuksia. NATO-suksista on tehty myös siviiliversio.
Tähän mennessä suurin osa Puolustusvoimien tilaamasta 8200 suksiparista on jo valmiina. Lisätilauksia niin kotimaan varuskunnista, NATO-maista kuten kumppanimaistakin on odotettavissa. NATO-sopimuksessa mainituista määristä toimitusjohtaja vaikenee.
- NATO tarvitsee paljon ja kaikkea jalkaräteistä helikoptereihin. Meidän vahvuutemme oli erikoistuminen ja oma tuotekehitys, Harri Kirvesniemi myhäilee.
Kiteellä on pitkät perinteet mekaanisessa puunjalostuksessa, jota rakennemuutokset ovat sittemmin ravistelleet. 2000-luvun alussa Ikean alihankkijana pitkään toimineen Havukainen Oy:n tie nousi pystyyn. Parhaimmillaan yritys oli työllistänyt reippaasti yli 100 henkilöä. Vuonna 2011 konkurssin teki lastulevyfirma Puhos Board Oy. Työt loppuivat liki 100 ihmiseltä. Vuonna 2019 otsikoihin nousi Stora Enson Kiteen saha. Sahalla työskennelleistä saha-alan, kunnossapidon, logistiikan ja tukipalvelujen ammattilaisista vaille työtä jäi 121 henkilöä.
- Teollisia työpaikkoja hävisi paljon. Osa sai töitä paikkakunnan muista teollisuusyrityksistä, mutta suurin osa joutui lähtemään töihin naapurikuntiin ja kauemmaksikin. Vaan nyt kun Kiteelle on nousemassa uutta teollisuutta, löytyy myös Kiteelle töihin palaavia ammattilaisia, tietää Kiteen elinkeinopäällikkö Risto Hiltunen.
Hiltunen on nykyisessä toimessaan kuten aiemmassakin roolissaan silloisen elinkeinoyhtiö KETIn johtajana elänyt alueen yritysten pulssilla. Noin 10 000 asukkaan kaupungissa ihmiset ovat tuttuja, apu ja tuki lähellä.
- Bisnes tehdään yrityksissä, siihen ytimeen ei julkinen toimija voi puuttua. Mutta missä voidaan, siinä autetaan ja mahdollistetaan asioita: työvoiman saatavuus ja koulutukset, yritystilat ja teollisuustontit, kattavat yrityskehityspalvelut, verkostot. Kaupungille yritykset ovat elinvoiman edellytys, ja siksi niihin myös satsataan. Kynnystä kysyä ja ottaa yhteyttä ei ole.
Puuta, muovia, metallia, kemiaa, hengen ja ruumiin ravintoa – Kiteellä on toden totta aina ollut kasvualustaa, tiloja ja tekijöitä hyville ja innovatiivisille ideoille.
Kansainvälisiin otsikoihin Kiteen kirjoitti Nightwish-yhtye. Helmikuun alussa valtakunnan otsikoihin nousi puolestaan Kiteen Mato ja Multa Oy. Ruokopohjaisilla kuivikkeilla ja kasvualustoilla hiilijalanjälkeä pienentävä yritys palkittiin Pelasta Itämeri -palkinnolla.
Äskettäin Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kävi MTK:n paikallisen toiminnanjohtajan kanssa maa- ja metsätalousministeriössä keskustelemassa elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja vientiin liittyvistä asioista. Ministeriössä kiteeläisiä myös kuunneltiin. Syytä onkin, sillä esimerkiksi marjantuottajana Keski-Karjala on jo kiilannut yhdeksi valtakunnan kärkialueista.
Jo vuoden 2022 puolella Kiteellä iloittiin pakastekuivausyritys Nordic Freeze Dry Oy:n tahdosta perustaa pakastekuivauslaitos Puhokseen. Nordic Freeze on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan pakastekuivauslaitos. Yritys aikoo sijoittua Puhoshalliin, jonka remontoinnista elintarvikkeiden jalostukseen sopivaksi vastaa kaupunki. Nordic Freezen suunnitelmana on pakastekuivata kotimaisia marjoja ja luonnontuotteita ja olla kehittämässä elintarvikkeita ja muita luonnontuotteita vientimarkkinoille. Nordic Feeze perustaa tulevaisuutensa uudelle teknologialle.
Uudesta ja innovatiivisesta on kyse myös Hiil Oy:ssä. Yhtiö on kertonut starttaavansa Kiteen Puhoksessa jätepuun kierrättämisen ja hiillyttämisen teollisessa mittakaavassa vuoteen 2026 mennessä.
Hiil on kehittänyt menetelmän, jossa puun pinta käsitellään hiiltämällä. Hiiltäminen suojaa puuta laholta ja palamiselta. Uutta prosessissa on se, että hiillytys tehdään neste- tai maakaasun sijaan puukaasulla, jota saadaan purkujätteestä. Näin myös jatkojalostukseen kelpaamaton puutavara saadaan hyödynnettyä prosessissa. Tuotantomenetelmä on muita hiillytysmenetelmiä energiatehokkaampi.
- Energiaintensiivisten yritysten mukaan sekä raaka-aineen että energian pitää muuttua entistä vihreämmäksi. Kyse on merkittävästä kilpailukykytekijästä Euroopan markkinoilla. Markkinat vaativat koko ajan vihreämpiä ratkaisuja. Tuulivoima olisi hieno asia, mutta vihreän sähkön saamiseksi on hyvä löytää muitakin ratkaisuja, kaupunginjohtaja Hirvonen summaa.
Viime vuoden lopulla jyväskyläläinen Aisti Corporation tiedotti aloittavansa akustiikkalevyjen teollisen tuotannon Puhoksessa. Luonnonkuiduista ilman muovia ja synteettisiä sideaineita valmistettavat rakennusmateriaalit ovat vahvasti vihreää tulevaisuutta.
Leveämmät hartiat avuksi
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETIn lakkauttamisesta päätettiin vuonna 2022; yrityskehittämiseen haluttiin isommat hartiat ja sellaiset tarjosi Business Joensuu Oy.
- Vuosikymmenten aikana yritysneuvonnan ja kehittämisen vaateet ovat kasvaneet. Perusneuvonnan lisäksi tarvitaan spesifiä osaamista ja asiantuntemusta, valmennusta kasvuun ja apua meille tärkeään Invest In -työhön. KETIllä asiantuntijoita oli loppuvaiheessa vajaa kymmenen. Business Joensuulla heitä on nelisenkymmentä, Risto Hiltunen puntaroi.
Kitee on tehnyt yhteistyötä Business Joensuun kanssa hieman yli vuoden, ja tässä ajassa on saavutettu huomattavia tuloksia.
- Viime vuoden aikana alueemme yritykset hyödynsivät Business Joensuun 35 asiantuntijaa. Yritysten investointitukihakemuksia Business Joensuu oli valmistelemassa Kiteen alueella yhteensä noin 20 miljoonan edestä. Yritykset ovat saaneet apua myös digiasioissa, kasvuvalmennuksissa ja rekrytoinneissa. Palaute alueen yrityksiltä on ollut myönteistä, kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kertoo.
Puhoksen infraan 5,5 miljoonaa
Helmikuun lopulla Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteistyöryhmän kokouksesta kuultiin suurenmoisia uutisia. Yhteistyöryhmä puolsi Kiteen kaupungin hakemaa Puhoksen teollisuusalueelle rakennettavan bioterminaalin JTF-investointirahoitusta. Just Transition Fund on Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka on tarkoitettu edistämään vihreää kehitystä ja samalla turvamaan aluetalouksia. Bio- ja puuterminaalin rahoituspäätös on Kiteelle ja koko itäiselle Suomelle merkittävä asia.
- Puhoksen hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa – sellaisenaan erittäin merkittävä infrahanke Suomen mittakaavassa. Hankkeessa rakennetaan puu- ja biopohjaisten raaka-aineiden käsittelyyn, logistiikkaan ja varastointiin bioterminaalialue, kunnostetaan alueelle johtavaa tiestöä ja valaistusta sekä pistoraide Puhoksen satamaan. Raide mahdollistaa sisämaan tavaraliikenteen ja vesitieliikenteen yhdistämisen, Kiteen tekninen johtaja Kari Siponen tiivistää.
Onnistumiseksi logistisessa kokonaisuudessa pitää laskea myös Väyläviraston aiemman päätöksen rukkaaminen koskien Syrjäsalmen rautatiesiltaa. Uuden ratalinjauksen ansiosta VR:n tavara- ja henkilöliikenteeseen tulee vain joidenkin viikkojen katko. Alkujaan Väylävirasto arvioi liikenteen olevan poikki useita kuukausia.
- Karjalan radan merkitys on äärimmäisen tärkeä tavaraliikenteelle ja myös matkustajaliikenteen yli puolelle miljoonalle vuotuiselle matkaajalle. Uusi Syrjäsalmen silta varmistaa meidän saavutettavuutemme, Siponen linjaa.
Lisätiedot:
Harri Kirvesniemi, toimitusjohtaja KSF Sport Oy
+358 207 342 830, info@ksfsport.fi
Pekka Hirvonen, Kiteen kaupunginjohtaja
+358 40 105 1001, pekka.hirvonen@kitee.fi
Risto Hiltunen, Kiteen kaupungin elinkeinopäällikkö
+358 50 303 1313, risto.hiltunen@kitee.fi
Kari Siponen, Kiteen kaupungin tekninen johtaja
+ 358 40 105 1201, kari.siponen@kitee.fi
Katariina Eskelinen, yritysvalmentaja, Kiteen kuntavastaava
Business Joensuu, +358 40 140 7505, katariina.eskelinen@businessjoensuu.fi
Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy
Kuvat: Jarno Artika