Kanadalainen dokumentaristi Murray Wilson saapui Joensuuhun kuvaamaan uutta Smoke Season -dokumenttielokuvaansa ja haastattelemaan suomalaisia metsäalan asiantuntijoita. Kotiseudullaan tuhoisia metsäpaloja todistanut Wilson haluaa selvittää, mitä Kanada voisi oppia suomalaisesta metsänhoidosta ja metsäpalojen ehkäisystä. Vierailun järjestelyissä auttoi Forest Joensuu -verkosto.
Kanadalaisella metsänhoitajalla Murray Wilsonilla on hyvin henkilökohtainen syy tehdä dokumenttielokuvaa metsäpalojen ehkäisystä. Viime kesänä metsäpalot tulivat lähes kotiovelle, kun noin 230 kotia tuhoutui hänen kotiseudullaan Vernonissa, Brittiläisessä Kolumbiassa.
– Metsäpaloista on tulossa tärkein metsänhoidon muoto Kanadassa, Wilson sanoo puoliksi vitsinä.
Brittiläisessä Kolumbiassa metsäpalot ovat kasvava ongelma. Vuodesta 2017 lähtien palot ovat tuhonneet keskimäärin yli 900 000 hehtaaria metsää vuosittain.
Samaan aikaan Suomessa metsäpaloissa tuhoutuu vuosittain vain alle 500 hehtaaria metsää. Wilson halusi selvittää, miten suomalaisia metsiä hoidetaan ja mitä Kanadassa voitaisiin oppia suomalaisista toimintatavoista.
Kuvateksti: Murray Wilson teki uransa metsänhoitajana.
Matka Suomeen on ollut Wilsonin pitkäaikainen haave.
– Suomi on tunnettu maailmalla metsänhoidostaan, jolla saadaan hyviä tuloksia aikaan, Wilson sanoo.
– On kiinnostavaa oppia, miten Suomen metsiä hoidetaan ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että metsäpaloja on vähän.
Kotiseudulla riehuneet metsäpalot ovat vahvistaneet Wilsonin näkemystä siitä, että metsäpalojen torjunnassa huomiota tulisi suunnata nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn pelkän tulipaloihin reagoimisen sijaan.
Tästä ajatuksesta syntyi myös hänen ensimmäinen dokumenttielokuvansa BC is Burning, jonka tavoitteena oli herättää keskustelua Brittiläisen Kolumbian metsänhoidosta ja metsäpalojen ehkäisystä.
"Suomi näyttää mikä on mahdollista"
Wilson jatkaa tärkeäksi kokemaansa työtä uuden Smoke Season -dokumenttielokuvansa parissa. Dokumentissa tarkastellaan metsäpaloja, niiden vaikutuksia ja mahdollisuuksia ehkäistä niitä erilaisilla metsänhoidon ratkaisuilla.
Dokumentissa ääneen pääsevät muun muassa metsänhoidon asiantuntijat, metsäekologit, paloalan ammattilaiset ja lääkärit. Tavoitteena on tarkastella metsäpalojen vaikutuksia monipuolisesti ja tuoda esiin ratkaisuja, joista voisi olla hyötyä myös muualla maailmassa.
Joensuun vierailullaan Wilson on halunnut nähdä omin silmin, miten suomalainen metsänhoito ja siihen liittyvät ratkaisut toimivat käytännössä.
Erityistä kiinnostusta on herättänyt metsäbiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa. Vierailut sekä suuressa että pienemmissä lämpölaitoksissa ovat tarjonneet konkreettisia esimerkkejä siitä, miten metsistä saatavia materiaaleja voidaan hyödyntää paikallisessa lämmöntuotannossa.
– Suomi näyttää, mikä on mahdollista. Metsäbiomassan hyödyntämisessä yhteisöjen lämmitykseen on valtavasti potentiaalia, Wilson kuvailee.
Wilson näkee suomalaisissa toimintatavoissa mahdollisuuksia, joista voitaisiin ottaa oppia myös Kanadassa. Hän toivoo, että Smoke Season -dokumentin Suomi-osuus tuo suomalaisia ratkaisuja ja metsäalan osaamista entistä laajemman kansainvälisen yleisön tietoisuuteen.
Dokumentin kautta katsojat pääsevät tutustumaan siihen, miltä aktiivinen metsänhoito näyttää Suomessa ja millaisia ratkaisuja metsien kestävään käyttöön on kehitetty.
Kuvauksia ja haastatteluja toteutettiin eri puolilla Pohjois-Karjalaa: Kontiolahdella, Polvijärvellä, Kolilla, Nurmeksessa, Lieksassa sekä Pohjois-Savon puolella Rautavaaralla. Kuvauskohteina olivat muun muassa metsänhoito- ja puunkorjuukohteet, puuterminaalit sekä lämpölaitokset.
Wilson vieraili muun muassa Savon Voiman, Polvijärven Kaukolämmön ja Nurmeksen Lämmön laitoksilla sekä KME:n puuterminaaleissa.
Wilson laskee ajaneensa 600 kilometriä pitkin Suomen teitä ja hän oli vaikuttunut näkemästään.
– Minne tahansa ajoimme, näimme eri metsänhoidon vaiheissa olevia metsiä. Sellaista ei näe Kanadassa, Wilson sanoo.
Wilsonin ensimmäisen dokumentin BC is Burning isoimmaksi haasteeksi osoittautui sen rahoitus. Dokumentti toteutettiin lopulta yli 50 tukijan lahjoitusten avulla. Uuden dokumentin tuotantoa rahoittaa Albertan metsäalan investointirahasto, mikä on Wilsonin mukaan sujuvoittanut elokuvan toteuttamista.
Pohjois-Karjalan metsäosaaminen houkuttelee kansainvälisiä vierailijoita
Wilsonin kuvausmatkan järjestelyissä auttoi Forest Joensuu –verkosto sekä Business Joensuun kehityspäällikkö Ville Kortelainen.
Paikallisten yhteistyökumppaneiden avulla Wilson pääsi tutustumaan suomalaisiin metsäalan ratkaisuihin, tapaamaan asiantuntijoita ja järjestämään dokumentin kuvauksia.
Joensuu tunnetaan vahvasta metsäalan osaamisestaan, joka houkuttelee alueelle yhä uusia kansainvälisiä vierailijoita. Kortelaisen mukaan Joensuun seudulla on vieraillut kahden viime vuoden aikana noin 300 kansainvälistä metsäalan ammattilaista yli sadasta eri organisaatiosta.
Kuvateksti: Kanadalainen metsäalan ammattilaisten delegaatio tutustumassa puunkorjuuseen Kontiolahdella kesäkuussa 2026.
Business Joensuu rakentaa vierailijoille tutustumisohjelmia ja avaa ovia alueen yrityksiin, tutkimusorganisaatioihin ja metsäalan asiantuntijaverkostoihin.
Kansainvälisten vierailujen järjestäminen on osa EU-rahoitteista Forest Joensuu -innovaatioekosysteemiä, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen metsäalan kansainvälistä yhteistyötä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Muita rahoittajia Innokaupunki Joensuu 4 –hankkeessa ovat Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Joensuun kaupunki ja Business Joensuu.
Pääkuvan kuvateksti: Murray Wilson (vas.) haastatteli LUKE:n johtavaa tutkijaa Lauri Sikasta suomalaisesta metsänhoidosta.
Lue lisää Joensuun seudun metsäbiotalouden innovaatioverkostosta: Forest Joensuu