Joensuun kaupungin tilakeskus varaa tulevissa Mehtimäen urheilupuiston alueen kiinteistöjen investointisuunnitelmissa mahdollisuuden aurinkovoimala-investoinneille ja energiansiirtoyhteistyölle kiinteistöjen välillä. Tuoreen energiaselvityksen mukaan aurinkosähkön tuottaminen nähdään potentiaaliseksi Hallitien pysäköintitalon katolla Tiedepuiston yhteydessä sekä jäähallien ja Motonet Areenan katoilla. Kokonaisuutena aurinkopaneeleilla voitaisiin tuottaa sähköä alueen kiinteistöille yhteensä noin 1,6 MWp teholla. Toteutuessaan voimalat lisäisivät merkittävästi urheilupuiston kiinteistöjen uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta tukien samalla kaupungin ilmastotavoitteiden ja energiaomavaraisuuden täyttymistä.
Joensuun Mehtimäen urheilupuisto on kansallisesti merkittävä liikuntapalvelujen keskittymä. Joensuu Areena, Motonet Areena, uimahalli Vesikko, tennis- ja golfhalli, Joensuun Kuntokeidas, curling-halli, Bolt-areena ja Jippo-tekonurmi sekä Tiedepuisto parkkihalleineen muodostavat huomattavan rakennusmassan.
Esiselvityksen Mehtimäen energiataloudesta toteutti Energy Plus Engineering Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Mirika Knuutila luonnehtii Mehtimäen energiatehokkuuden kokonaistilannetta varsin kohtuulliseksi.
Tehdyssä energiankulutuksen esiselvityksessä tarkasteltiin vuoden 2021 toteumaa. Tuolloin Mehtimäen urheilualueen yhteenlaskettu sähkönkulutus oli noin 10 200 megawattituntia, mikä vastaa noin 1,4 miljoonaa euroa. Kustannus on laskettu maltillisen, niin sanotun normaalin sähköenergian kiinteällä hinnalla 8 senttiä/kWh. Nykyisillä ennätyskorkeilla sähkön hinnoilla hätyytellään jopa kolminkertaista kokonaiskustannusta, joten huomattavasta vuosikustannuksesta ja säästöpotentiaalista on kyse.
Sähkönkulutuksessa suurimpina erottuivat Tiedepuisto (4076 MWh), jäähallit (2659 MWh), Joensuun Areena (1303 MWh) ja Vesikko (979 MWh). Motonet Areena tulee todennäköisesti olemaan suurimpien energiankuluttajien joukossa, kun areenan toiminta pyörähtää täysipainoisesti käyntiin syksyn aikana.
Kokonaisuutena Mehtimäen urheilupuiston kiinteistöt haukkasivat vuonna 2021 kaukolämpöä noin 10 800 megawattituntia, kustannuksena noin 730 000 euroa. Esiselvityksen mukaan ostoenergian ja käyttökustannusten osalta vuotuista säästöä voitaisiin saada 10–11 prosenttia.
Selvityksessä nousi esille niin sanottuja kevyempiä, mutta merkittäviä kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavia toimia, joilla säästöjä saavutetaan. Näitä ovat automaation tarkistus valaistusten ja ilmanvaihdon ohjauksiin, led-valaistukseen siirtyminen niissä kohteissa missä sitä ei ole vielä tehty sekä hukkalämmön hyödyntäminen rakennusten sisällä, erityisesti jäähalleissa, uimahallissa sekä curling-hallissa.
Ylivoimaisesti merkittävimmäksi energiaratkaisuksi selvityksessä tunnistettiin aurinkovoiman hyödyntäminen. Uusiutuvan aurinkoenergian avulla Mehtimäen urheilupuistosta voidaan luoda energiatehokas, hiilijalanjäljeltään pieni ja käyttökustannuksiltaan edullinen kokonaisuus.
– Mitä enemmän saamme uusiutuvaa energiaa käyttöön ja korvata fossiilisia polttoaineita, sitä enemmän voimme pienentää kasvihuonepäästöjä. Energiaratkaisut ovat yksi tärkeä osa hiilineutraali Joensuu -tavoitteen saavuttamisessa, Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen kiteyttää.
Mehtimäen alueella tarkastelussa olleista kiinteistöistä valtaosa on kaupunkikonsernin omistuksessa. Yksityisiä kiinteistöistä ovat vain Kuntokeidas, golf- ja tennishalli sekä curling-halli.
– Kaupunki voi tuottaa uusiutuvaa energiaa omille kiinteistöilleen, mutta miksipä ei myös yksityisille kiinteistöille. Energiayhteistyöhön kannattaa pyrkiä. Suomessa tarvitaan kuitenkin vielä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta energiaa pystytään kiinteistöjen välillä siirtämään. Kyse on pitkälti verotusteknisistä kysymyksistä, joihin lainsäätäjien soisi löytävän ratkaisuja hyvinkin ripeästi, Leinonen evästää.
Ympäristönsuojelupäällikkö kannustaa viemään energiaselvityksessä esille nousseita toimenpiteitä reippaasti eteenpäin.
– Erittäin hyvä, että Mehtimäen energiaselvitystä on nyt tehty. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!
Suunnittelusta toteutukseen kannustaa jatkamaan myös Energy Plus Engineeringin Mirika Knuutila. Koossa olisivat kelpo voimalan ainekset.
– Jos Mehtimäen alueelle laitettaisiin selvityksemme pohjalta aurinkovoimalat, niin kyseessä olisi 1,5–1,7 MWp (MW=megawattia, p= peak eli huippuarvo) aurinkovoimalakapasiteetti. Mikäli tuo olisi yksi voimalaitos”, olisi se jo merkittävän kokoinen, Mirika Knuutila vahvistaa.
Mehtimäen urheilupuiston kiinteistöistä aurinkopaneelivoimaloita on tällä hetkellä Tiedepuiston (50 kWp) ja Joensuun Kuntokeitaalla (53 kWp) katoilla. Tehdyn energiaselvityksen skenaario näkee kannattavaksi aurinkovoimalapotentiaaliksi kolme uutta kiinteistökohdetta: Hallitien pysäköintitalon katto, jäähallien katot sekä Motonet Areenan katto. Skenaariossa näissä kiinteistöissä aurinkosähköntuotanto saataisiin omaan käyttöön sekä siirrettyä joiltakin osin viereiselle kiinteistölle. Pysäköintitalon koko kattopinta-alalle sijoittuva aurinkovoimala voisi skenaarion mukaan olla mitoitukseltaan 500–600 kWp, jolla tuotettaisiin sähköä pysäköintitalon omaan kulutukseen tai Tiedepuiston tarpeisiin. Jäähallin käyttöön kisahallin katolle sijoittuvan aurinkovoimalan tuottopotentiaaliksi arvioidaan 500 kWp ja harjoitushallin katolle 200–300 kWp, jolla tuotettaisiin sähköä Joensuu Areenalle. Motonet Areenalle voitaisiin sijoittaa 100 kWp tehoinen aurinkopaneelijärjestelmä ja Vesikon tarpeisiin arviolta 200 kWp voimala sen omalle katolle tai jäähallin katolle. Kokonaisuudessaan tästä muodostuisi Mirike Knuutilan arvioima noin 1,6 MWp aurinkovoimalakapasiteetti, jossa omakäyttöaste olisi yli 95 % ja vuosisäästöjä saavutettaisiin arviolta 130 000 euroa. Skenaariossa tämän mittakaavaan aurinkovoimalainvestointi kustantaisi noin 1,2–1,4 miljoonaa euroa.
Energiaselvityksen pohjalta Joensuun kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöksiä Mehtimäen urheilupuiston kiinteistöjen uusiutuvista energiaratkaisuista ja -investoinneista, mutta ne otetaan huomioon tulevissa suunnitelmissa.
– Selvityksessä esille tuodut säästökohteet ja eri energiatuotantovaihtoehdot huomioidaan kaupungin tilakeskuksen kohteiden Vesikko, Joensuu Areena, Mehtimäen huoltotila, Jääurheilukeskus ja Motonet Areena tulevissa peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmissa sekä näihin liittyvissä investoinneissa. Esimerkiksi Motonet Areenan investointihankkeesta aikaisemmin kustannussyistä karsitun aurinkoenergiajärjestelmän toteutusta tullaan esittämään jo lähivuosina toteutettavaksi, Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Joni Sorjonen toteaa.
Mehtimäen energiaselvityksessä alullepanijan roolissa on Business Joensuu Oy. Business Joensuun kehityspäällikkö Timo Tahvanainen tarkastelee asiaa ilmastokysymyksenä ja Joensuun seudun osaamisvahvuuksien kautta.
– Energian käyttöä on syytä vähentää, sillä energiasta tulee Euroopassa olemaan pula sen lisäksi, että se on kallista. Uusiutuvan energian teknologiat ja palveluratkaisut kehittyvät nopeasti ja niin kehittyvät myös investointien rahoitukseen liittyvät vaihtoehdot. Ilmastokysymyksiin liittyen innovatiivisia ratkaisuja varmasti löytyy – myös Joensuun metsäbion ja fotoniikan puolelta, Tahvanainen muistuttaa.
Business Joensuun toiveena onkin kehittää Mehtimäen aluetta pilottikohteena, jossa alueen kärkitoimialojen yritykset voisivat esitellä uusia innovaatioitaan ja osaamistaan.
– Kyse on myös imagosta. Alhainen hiilijalanjälki ja innovatiiviset ratkaisut tukisivat vahvasti myös alueen ja sen palveluiden brändäämistä ja markkinointia osana Joensuun hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2025 mennessä. Meidän on ryhdyttävä toimiin karkaavien energiakustannusten hillitsemiseksi, siellä missä se on helposti tehtävissä, Tahvanainen kannustaa.
Lue lisää Joensuun Kuntokeitaan aurinkovoimalasta ja sitoutumisesta vastuulliseen energiankäyttöön
Lisätietoja:
Timo Tahvanainen, Kehityspäällikkö Metsäbiotalous, Business Joensuu Oy
050 443 2950, timo.tahvanainen@businessjoensuu.fi
Jari Leinonen, ympäristönsuojelupäällikkö, Joensuun kaupunki
050 376 8584, jari.leinonen@joensuu.fi
Lähde: Energy Plus Engineering Oy:n Mehtimäen alueen energiaselvityksen loppuraportti